-
Susi majaili Oulujoen tienoilla vuonna 1892
Susi on ollut riesana laitasaarelaisille 1890-luvun loppupuolella. Se oli jo joulukuussa 1891 ollut liikkeellä ja syönyt mm. Ala-Siekkilän koiran. Sitten se oli tammikuussa tunkeutunut erään talon porstuaankin. Erityisenä haittana se on ollut Saunakankaan talon asukkaille. Tietoon ei artikkelista tullut se, tunkeutuiko susi nimenomaan Saunakankaan porstuaan. Nälkäinen susi. Wiime wiikolla oli muutamana yönä Muhoksella Laitasaaren kylän…
-
Muistikuvia pappilan elämästä
Kirkkoherra Samuel Abraham Strömmerin vaimo Alma Augusta (o.s. Bäckwall) oli sanalla sanoen luontoihminen: hän perusti Kortilan pappilaan laajan puutarhan kasvimaineen. Alma teetätti puutarhaan puiset vesijohdot ja kasvatti mm. parsaa, mikä on varmasti ollut erikoinen herkku Laitasaaressa 1890-luvun lopulla. Pappilan pihapuissa oli paljon lintuja, mm. useita pöllöjä pesueineen, vuodesta toiseen. Alma-rouva hoiti loukkaantuneita pikkulintuja; tiputti niiden…
-
Helian elukat
Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Hevosia oli Helialla ennen sotia kolme, lehmiä 12–13, kanoja paljon, lampaita toistakymmentä ja sika. Kanat munivat mihin sattui, polttiaispehkoon tai aitan alle. Ne saattoivat hautoa suuren tipupoikueen, jonka…
-
Kulumalan Sulo
Oli lämmin toukokuun päivä, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt…
-
Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2
Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär (o.s. Määttä 1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki vuonna 1935 tuolloin alle…