-
Laitasaaren karjakanta vuonna 1882
Senaatin talousosaston kamaritoimituskunnan kamarikonttorin arkistosta löytyvät kunnittaiset tilastot tilakohtaisesta kylvöstä, sadosta ja karjakannasta. Ohessa poiminta tästä arkistosta. 1 – jostain syystä linkin asetus ei onnistu https://digihakemisto.net/item/453469819/6292931687/247
-
Sikamaisia tarinoita Koivikosta
Sota-aikaan ja sen jälkeen valtion omistaman Koivikon koulutilan sikala oli yksi Suomen siitossikaloista. Kun ruuasta oli kova puute, piti sianlihan ja läskin jalostus saattaa suurempaan tuotantoon. Armeija tarvitsi ruokaa, samoin sota-ajan jälkeen suuret joukot metsä-, rakennus- ym. työntekijät tarvitsivat ravintoa. Sianlihan ja läskin jalostus oli tärkeää. Metsurien pääruokana oli sianliha ja läski. He paistoivat pannulla…
-
Hevoskolari 1930-luvun alussa
Eräänä päivänä 13-vuotias Aira Rahko oli palaamassa Laitasaaren meijeriltä kotiaan Hakalaa kohti. Oli hänen vuoroviikkonsa kuljettaa hevosella Hakalan, Koiviston ja Rotosen maidot ja palatessa tuoda halkaistun maidon kurrit. Sitä varten hän joutui odottelemaan meijerissä reippaan tunnin, että saisi paluupänikät mukaan. Paluumatkalla tuli vastaan Laitasaaren koulun ja hiekkakuopan kohdalla rämisevä kuorma-auto. Airan hevonen pillastui ja nousi kahdelle jalalle,…
-
Vaijo
Kuvan koira ei liity tähän tarinaan, mutta viisas koira oli tämä Topikin Muistuupa tässä mieleen kauempaakin koirajuttu. Se on sota-ajalta, sen kertoi minulle äiti. Silloin äidille oli hänen sanojensa mukaan ”sotaherra” tuonut hoidettavaksi komean venäjänvinttikoiran. Mielessäni ei ole sen kummemmin, miten ja miksi näin. Koira oli nimeltään Vaijo. Se oli ollut ystävä ja turva. Äidin…
-
Siepon naisten lypsymatka
Kuva on otettu Siepon törmältä siis toiselta puolen jokea. Lehmät vietiin aina kesäksi eteläpuolelle. Ne olivat päivän ”märehtimässä” Siepon pellolla Silto-ojalla. Lehmät tuotiin illalla törmälle, jossa ne lypsettiin. Olivat siinä yön ja aamulypsyn jälkeen vietiin taas Silto-ojalle.