Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Etsintäkuulutus – Viskaalin tuulimylly

    Viskaalin tuulimylly

    Etsitään valokuvia Viskaalin tuulimyllystä siltä ajalta kun se oli Laitasaaressa. Tuulimyllyä ollaan korjaamassa kevään-kesän aikana ja etenkin jalkaosasta olisi hyvä saada kuva. Mylly on ollut ns. varvasmylly ja todennäköisesti hyvin samankaltainen kuin Lumijoella oleva Kyrön mylly (klikkaa linkkiä niin näet kuvan).

    Jaakko Kauppila (s. 1861) osti Viskaalin tilan v. 1920 sen edellisiltä omistajilta eli Timosilta jotka jäivät pariksi vuodeksi huonemiehiksi taloon. Timoset muuttivat Hailuotoon.

    Jaakko Kauppila siirsi myllyn Viskaaliin. Turkansaaresta saadun tiedon mukaan se on alunperin Erkkolan tilalta ja rakennettu 1850-luvulla.

    Jaakko Kauppila oli rikas mies – hän tuli Oulujoelta, jossa omisti myös Värtön tilan (240 ha) ja Kiviniemen Leimolan tilan (600 ha). Viskaali oli kooltaan silloin 350 ha. Hänen poikansa Paavo Kauppila (s. 1908) myi tilan Oulun Seudun keinosiemennysyhdistykselle 1962 ja ilmeisesti lahjoitti tuulimyllyn tarpeettomana Turkansaareen.

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 2

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Tapanina 1963 Utoksella uudessa talossa

    Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa, liikkunut metsästäjiä, kalastajia jne. Se kuppi meni museoon, piti kuljettaa vesiastiassa; kuppi meni palasiksi kun se järven pohjasta nostettiin. Museomies aikoi koota sen kupin, ei luvannut sitä takaisin Eskolle, kuuluu muinaismuistolain piiriin. Museomies oli tutkija Pertti Koivisto.

    Eskon pihapiirissä on kuusi, joka on istutettu vuonna 1935, käsi ei enää yllä ympäri. Eskon sisar syntyi silloin ja äiti Laina sen istutti.

    (lisää…)

  • Hannan hautajaiset Suvelassa (1933)

    Sisäkuva 1920-luvulta Suvelasta

    Oulun läänin Talousseura antaa emännöitsijä Johanna Niemelälle, joka on palvellut yhteensä kolmenkymmenen vuoden ajan, ensin rovasti G. A. Snellman vainajan perheessä Muhoksella, alkaen vuodesta 1887 ja sittemmin hänen poikansa tohtori Walter J. Snellmanin luona tähän saakka, tämän

    Kunniakirjan

    julkiseksi tunnustukseksi kiitettävästä ja kaikille esimerkillisestä työstä, luottaen samalla siihen, että tieto tunnustetusti hyvin suoritetusta elämäntyöstä takaa hänelle korkeimman elämän tyydytyksen.

    Oulussa 23 pnä heinäkuuta 1928 Talousseuran puolesta   P. Ahmavaara    Yrjö Lantto 1 2 3

    Johanna Niemelä (Hanna, s. 30.4.1858 Utajärvi, k. vanhuuteen 74-vuotiaana 19.6.1933). Hautajaiset pidettiin Snellmanien kesähuvilassa Suvelassa 25.6.1933. 4 (lisää…)

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

    Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Arvi ja Iivar Holappa, veljekset

    Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita.

    Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 tilasta lohkottu, autioituivat 70-luvun alussa. Tuppela oli lohkottu Valkolasta no 39 eli Koivikosta ja siinä asui viimeksi Antti Karjalainen (s. 1901) ja vaimonsa Anna Maria Mikkonen (s. 1889). Vanhatalo, jossa Esko asuu, oli aikoinaan seurakunnan eli Koortilan no 34 torppa. Eskon äiti oli Laina Mikkonen (s. 1903), oli Tuppelan tyttöjä. Eskon isä oli Iivari Holappa (s. 1904).

    (lisää…)

  • Koivikon agronomi Laine (1930)

    Koivikko - ilmakuva 1955

    Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963.

    Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään:

    Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa.

    1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi eli n. 15-20 vuotta sitten, siitä oli tehty kirjasto. En tiedä mikä tilanne on nykyään – liekö koko rakennusta enää olemassakaan.

    (lisää…)