Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren vanhin toimiva yhdistys

    Nuorisoseuran vanhin pöytäkirja

    Laitasaaren Nuorisoseura ry on kylän vanhin edelleen toiminnassa oleva yhdistys – 100 vuotta tulee täyteen ensi vuonna (2013). 1880-luvulla käynnistyneen Suomen Nuorisoseuraliikkeen alkuperäinen tarkoitus oli nuorison siveellisen ja sivistyksellisen tason kohottaminen. Haluttiin mukaan myös kasvatukselliset tavoitteet, raittiit elämäntavat sekä tietojen ja taitojen kehittäminen ohjatun harrastustoiminnan avulla. 1 Nuorisoseura on puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö.

    Yhdistyksen nimenä oli aiemmin Kosulankylän Nuorisoseura, nykyään Laitasaaren Nuorisoseura ry. Seura ylläpitää talkoovoimin Muhoksen vanhinta entistä koulurakennusta eli Laitasaaren seurojentaloa yhdessä kahden muun omistajaseuran (Laitasaaren Veto ry, Laitasaaren maa- ja kotitalousseura ry) kanssa. Katso myös Raimo Rannan postaus Tuvasta.

    (lisää…)

  • Oulunjoen lohenpyyndiyhtiön kokouskutsu

    Pyyntipato

    Muhoksen seurakunnan rippikirjoista voi välillä tehdä mielenkiintoisia löytöjä. Tällä kertaa löysin vanhan kokouskutsun vuodelta 1866. Sen on kirkkoherra Strömmer julistanut Muhoksen kirkossa 18.2.1866.

    Tuorustaina 8. päivänä ensitulevassa maaliskuussa kello 10 aikana epp. pidetään Oulun kirkon sakaristossa kokous Oulunjoen lohenpyyntiyhtiön osakasten kanssa, jossa tilassa päätetään pyynnin rakennusaineitten määräämisestä, isäntäin valitsemisesta pyynnin ajaksi kuin myöskin, kaikesta siittä, mitä yhtiön osakkailta, heidän päätös waltaansa  ja kuuloonsa päätetään saattaa. Samassa tilassa päätetään myös äänestämän keskipadon pyyndipaikasta, jossa tilassa ensin tehdyn päätöksen johdosta itse kukin osakas, itse, suorastaan, eli waltuskirjan kautta, joka pitäisi olla todistettuna kahdelta vieraalta mieheltä …paikasta mihin kysymyksessä oleva lohen pyyntipato rakennettaneen. Ja on poissaolevain tytyminen läsnäolevitten päätöksiin, muistutuksella että ne eli sillä on ainoastansa valitus oikeus tässä tilaissa lausuttuvien päätöksien yli; jotka saapuville tullut ja paikalla pidetävään pöytäkirjaan wäiteensä ovat annattaneet.

    Oulussa 14 p. helmikuuta 1866
    Oulunjoen lohenpyyndi yhtiön puolesta
    G.E. Fogelholm 1

  • Tietoja Amerikan kävijöistä?

    Muutaman talon historiikissa on jo mainittukin Amerikan kävijöitä. Toivoisimme nyt blogin lukijoilta tietoja, kuvia, kirjeitä, dokumentteja ja tarinoita Amerikassa käyneistä tai sinne jääneistä laitasaarelaisista. Myös heidän jälkeläisistään olisi hienoa saada tietoja, sillä blogiin on tulossa myös englanninkielinen osio, jossa keskitytään aluksi nimenomaan Amerikkaan asettuneiden laitasaarelaisiin sekä heidän esi- ja jälkipolviinsa.

    Abraham Holappa (s. 1890)

    Holapan no 51 sivulla Solja kertoo mm. Juho Jaakko Holapan (s. 16.3.1894) Amerikan reissusta. Juho oli lähtiessään 19-vuotias. Matkaseurana hänellä oli Kangas-Parviaisen talosta Eemeli Parviainen (s. 13.12.1891) joka oli tuolloin 21-vuotias. Molempien määränpää oli Houghton Michigan ja Baltic Mine-kaivostyömaa. 1

    Korjataanpa tähän tiedot oheisen kuvan henkilöstä, Holappa-sivun kommentin perusteella. Kuvan komea nuori mies onkin siis todennäköisesti Aappo Holappa (17.5.1890), Jaakon velipoika, joka hänkin kävi Michiganissa, minne suurin osa laitasaarelaisista suuntasi. Kuva on skannattu Eemelin sisaren Ida Arolan o.s. Parviaisen (s. 18.11.1884) albumista.

    (lisää…)

  • Kekkolan talon varhaisvaiheita

    limingan_voutikunnan_kymmenysluettelo_p

    Kyselin eilen Rannan Raimolta näistä Kekkolan talon varhaisvaiheista, kun sen historiaa kirjoitin käyttäen mm. Voipion Kekkoset Suomen asuttajina -kirjaa eräänä lähteenä. Voipio epäilee, että talo on saanut nimensä vasta 1620-30 luvulla Kekkolan talon ostaneesta Matti Ollinpoika Kekkosesta. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan pidä paikkaansa – Raimo on kerännyt tietoja Kekkosen tilasta jo vuodelta 1557 ja siellä Kekkoseksi taipuva Lasse Kechkoi asuu Laitasaaressa.

    (lisää…)

  • Mikä on Laitasaaren vanhin talo?

    Puujalka

    Törmäsin Tuohinon eli Puujalka -talon historiaa kirjoittaessani sellaiseen asiaan, että Kotiseutumme -kirja (2002-2003) kertoo Puujalka no 50 talon rakennetun vuonna 1669. Tässä kirjassa mitä ilmeisemmin tarkoitetaan nimenomaan tätä taloa, joka on kuvassa.

    Uskovatko laitasaarelaiset tämän tiedon? Onko jollakin parempaa tietoa asiasta? 1

    Toivoisimme, että ne joilla on vanhoja taloja pihapiirissä tai asuinkäytössä,  laittaisitte kommenttina minkä ikäisiä talonne ovat?