Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Muistatko Rauta-Reetan?

    Reeta Rautala, Rauta-Reeta

    Olen törmännyt Rauta-Reetan nimeen muutaman kerran haastatellessani vanhempia laitasaarelaisia. Monet tietävät hänet nimeltä ja näöltä, mutta aika harva on toistaiseksi osannut kertoa hänestä enempää. Sen verran olen saanut tietää, että hän oli kehrääjä ja kulki talosta toiseen karttaamassa ja kehräämässä villaa. Hän asui mökissä, joka ilmeisesti oli Holapan no 51 mailla. 1

    Oheinen kuva Rauta-Reetasta on otettu 1930-luvun puolivälin tienoilla ja hän on siinä arviolta 70-80-vuotias. 2 Olen etsinyt tietoja kirkonkirjoista, mutta varmuutta hänen henkilöllisyydestään en vielä saanut.

    (lisää…)

  • Kuuluisuuksia Laukassa

    Paavo Jännes

    Kuvassa näyttelijä Paavo Jännes. 1 Laukan tilan osti 13.3.1945 mielenkiintoinen pariskunta Elli Maria o.s. Genetz (s. 1881) sekä Ilo Emil Schröder (s. 1875). He muuttivat sukunimensä Syväriksi. Ellilla ja Ilolla oli Laukkaa ostaessaan esittää paperi, missä kerrotaan, että heillä on ollut tilat Terijoella sekä Uukuniemellä, jotka he ovat menettäneet. He saivat sillä paperilla valtiolta ilmeisesti jonkin korvauksen, jotta voisivat ostaa Laukan tilan.

    (lisää…)

  • Tulinuolen lyömät

    Heinäkuussa 1864 Oulun Wiikko-Sanomia -lehti uutisoi Muhoksen Kosulankylässä (joka siis on yksi Laitasaaren kinkerikylistä) tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa nuori tyttö kuoli ja hänen äitinsä sai vakavia vammoja salaman iskettyä sisälle asuinrakennukseen.

    salamanisku_oulun-wiikko-sanomia_30_30_07_1864

    Lehtileikettä voi suurentaa klikkaamalla. Arvelin kuitenkin, että pölökkykirjaimia lukemaan tottuneelle vanhat kirjasimet voivat tuottaa ongelmia. Tässä siis uutisen tekstin helppolukuisena versiona: (lisää…)

  • Kiitollisuuden osoitus

    Koortila

    Muhos sai ensimmäisen kappalaisen vuonna 1628 ja ensimmäisen kirkkoherran vuonna 1769. Kappalaiset asuivat Viinikassa ja papit Korttilassa. Raimo Ranta on kirjoittanut historiasivulle kattavan selostuksen Muhoksen pappismiehistä. Mielenkiintoisia persoonia – tutustukaapa heihin tarkemmin!

    (lisää…)

  • Laitasaaren pohjoispuolen tie ja lossi

    Tientekijät

    Vuonna 1924 laitasaarelaiset Wiljam Laukka, Jaakko Kinnunen ym. päättivät, että pohjoispuolelle pitää saada kulkutie helpottamaan joen sen puolisten tilojen maanviljelyä. Oulun maaherrakin oli asiaan suosiollinen, tiehanke katsottiin tärkeäksi ja hän puolsikin asiaa. Tien teko on varmasti ollut hidasta, sillä siinä ei käytetty konevoimaa, vaan mies- ja hevosvoimaa ja lapiota – olipa joskus naisiakin näissäkin hommissa. Oheinen kuva kertookin Laukan ja Leppiniemen välisen tien teon vaiheesta paljon. Kalevi Leskelän veljen Niilon mukaan tässä kuvassa on Ketolanojan leikkaus ja vuosi on 1939. Ilmeisesti tietä tehtiin osissa.

    (lisää…)