Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Lauttoja käytettiin tavaroiden ja eläinten kuljetukseen Oulujoen yli pitkälle 1900-luvulle. Seuraava kehitysvaihe kuljetuksessa olikin sitten lossi – Laitasaaren ensimmäinen lossi oli toiminnassa Osuusmeijerin kohdalla vuodesta 1929 lähtien.
Sitten saatiin kapulalossi Laukan kohdalle.
Joskus on osattava lukea tällaistakin tekstiä, jotta vanhimmat talohistoriat aukeavat. Onneksi Ritva osaa – samoin Raimo, joka on kirjoittanut Yliväärän eli Hartikka no 13 historian auki sivustolle.
Saunakankaan historia on myöskin nyt niin valmiina kuin voi olla. Vanha Reinin talohan on säilynyt jälkipolville ja toivon mukaan uusi omistaja tulee kunnostamaan sen. Tutkiessani Saunakankaan historiaa, jonka on käsitykseni mukaan perustanut esi-isäni Juho Sakarinpoika Määttä (s. 1779) selvisikin, että nämäkin Määtät ovat alkuaan Yrjänästä no 29.
Tervavene Ouluun soutaa,
tervaa vie ja ylimaihin muonaa noutaa.
Kaukaa kuuluu veisuu hiljaa,
veneessä on tuonen viljaa.
Kirkonkellot moukaa,
kirkkorantaan veneet soutaa.
Soutajia kyllä piisaa,
höyrylaivat kansaa liisaa.
Laine, Lempi, Muhos,
laivan nimet ovat,
jokeen sopivaiset, somat.
Tukkilaiset alas soutaa
rannan tukit, puomit noutaa.
Kelluu veessä haavan lehti,
syksy joelle jo ehti.
Pengerretyt rannat somat,
valjastetut kosket omat.
Pikaveneet ees-taas kulkee,
rannan rauhan pois ne sulkee.
Soutajaa ei näy missään,
rannat huokaa ikävissään.
– Paavo Tapio
Pappani Janne Rahko kertoi isästään Aaposta eli Aabraham Rahkosta (s. 1887, k. 1943), joka oli Rahkon talon no 11 isäntä ennen Kalevi ja Paavo Rahkoa, seuraavanlaisen tarinan.
Aapoa sanottiin hiljaiseksi Aapoksi, eikä kai suotta.