Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren rukoushuone 80 vuotta

    Laitasaaren rukoushuone (1938)

    Allaolevaan tekstiin on poimittu otteita Laitasaaren rukoushuoneyhdistyksen 70-vuotishistoriikista (kursiivilla) sekä yhdistyksen puheenjohtajan Asta Pikkaraisen 80-v juhlapuheesta 5.8.2012.

    Tämän rukoushuoneen alullepanija ja perustaja oli neiti Kaisa Heikkinen, jonka syntymästä tuli vast`ikään kuluneeksi 150 vuotta. Syvän kristillisen vakaumuksen omaavana hän koki, että tämä kylä tarvitsee oman hengellisen kokoontumistilan, koska matka Laitasaaresta kirkkoon oli pitkä ja 1930-luvun alussa kulkuvälineitä oli heikosti. (lisää…)

  • Kananpesän etsintää Kemilässä

    Jaakko ja Varma

    Olin vuoden 1946 kesällä alle viisivuotiaas ja Kemilässä Vienolla ns. päivähoidossa – äiti oli ilmeisesti hoitelemassa asioitaan.

    Vieno lupasi minun etsiä kananpesiä kuvassa takana olevasta rakennuksesta. Meillä sanotaan tätä osaa rakennuksesta suuliksi eli paikaksi, jossa pidetään heiniä ja vaikkapa ajokaluja.

    Löysinkin yhden pesän, jossa kanamuori istui munien päällä ja suhtautui minuun tietenkin ärtyisästi. Juoksin iloisena kertomaan Vienolle löydöstä, mutta en muista enää, tehtiinkö munista minulle makupalat.

    – Aarno Sipola

  • Isäntämiehiä

    Aappo Kinnusen 70-vuotisjuhla Karhussa 1925

    …ja muuta juhlakansaa!

    Herastuomari Aappo Kinnusen 70-vuotissyntymäpäivistä 2.9.1925 kirjoitin vastikään tässä artikkelissa. Koska oli kyse merkittävästä henkilöstä kylällä, vieraitakin riitti lukuisa joukko, kuten ylläolevasta Karhussa otetusta kuvasta voi nähdä.

    (lisää…)

  • Hirvenmetsästysuutinen vuodelta 1960

    Laitasaaren Erätoverit

    Pohjois-Suomen hirvimiehet – metsästys alkoi monien kaatojen myötä

    Laitasaaren Erätoverit ampuivat Sanginjoen maantien varressa komean naarashirven, joka painoi noin 300 kg. Metsästysryhmään kuuluivat O. (Olavi Ilmari) Paavola, V. (Väinö Johannes) Väänänen, J. (Jouko) Heimonen, K. (Kauko) Yrjämä, V. (Väinö Aatami) Tomperi, J. (Juuso Matias) Vimpari ja Väinö Ojala, joka ampui kuolettavan laukauksen suoraan sydämeen. 1

    Tämän lehtijutun laitasaarelaisten hirvenkaadosta vuodelta 1960 lähetti Pentti Lohela.

    Edit 14.4.2021 Klikkaa kuvaa isommaksi – se ei välttämättä liity juuri tähän lehtijuttuun, mutta saman seuran miehiä kuvassa kuitenkin. Tai sitten toimittaja ei ole saanut kaikkia nimiä ylös, mikä lienee todennäköisin syy.

  • Inkalan maidot junalla Ouluun

    Heikki Kosunen

    Rautatien rakentaminenkin vaikutti Inkalan elämään. Inkalan isäntä Heikki Kosunen (aik. Huovinen) vei paitsi Rovan pysäkiltä maitoa Ouluun, mutta myös lehmiä piti kuljettaa radan yli. Inkalan niittyjä ja laitumia sijaitsi radan toisella puolella.

    Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Näin piikominen ja muutenkin Oulussa kuin Muhoksellakin käyminen helpottui. Äidiltään Annalta tyttäret Aili ja Inkeri, jolla nimellä Kirstiä kutsuttiin, perivät monia hyödyllisiä taloustaitoja ja toimivat oppimansa perusteella talon töiden lisäksi myös piikana monissa paikoissa, esimerkiksi Oulun Maikkulassa.

    (lisää…)