Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Hymy

    Siitä vierinyt on monta pitkää vuotta
    kun hän hiljeni ja poistui – kallis lapsi…
    Sammui hiljaa niin kuin aamuntähti
    kun se päivän tullen lepoon lähti.
    Aamu olikin poislähdön hetki –
    kaunis, niin kuin lyhyt elonkaari.
    Hymy huulille jäi symboliksi elon –
    hymy taisikin hän olla itse.

    Elonsakin kesäpäivyt yksi
    johon kuului koulutehtäviä, koti… isä… äiti…
    Sanoin täsmennetyin määritellen: onnellinen koti.

    Kunnes käsityksen täytti sanat uudet:
    vihollinen… sota… pommitukset…
    siirto… rasitukset.
    Syksymyöhän kylmä.
    Rakastetun isän, pienen veikon surma.

    Niin hän väsähti
    ja iäksi pois lähti rakas Raijatyttö,
    sydämeni kukka,
    viimelohdukseni jäänyt ainoani.
    ”Äiti, kätes anna, yksin en sua jätä:
    ihmisistä etsi kumppanisi.
    Kerro Ernalle ja sano Anitalle”…
    Puhe katkes…

    Kului tunti, toinen.
    Hetki ajanvirtaan toista siirsi.
    Istui istumistaan yksin jäänyt äiti.
    Käteen kättä kylmenevää sulkein.
    Lietsoi kostontulta vihan tuuli.
    Moukarilla ajankoura iski.

    Niillä hetkin kuolin sekä synnyin.
    Uutta luomustani muovas voimaa kaksi:
    puolen toisen panssaroitsi viha
    elämän ja rauhan raiskaajia kohtaan.
    Toinen puoli tuskan ahjoon suli,
    mutta ajankoura uutta iski;
    liitti voimaan joka saman naulan kantaan
    takomalla sodan suuren voitti.
    Rauhanpäivä maailmalle koitti.

    – Salli Lund

  • Kekristä Nuuttiin

    1.11.  Kekri (Köyri, kööri, keyri)

    Tarkoittaa haltijaa, pelättiä tai viimeiseksi jäänyttä. Sadonkorjuun, vuodenvaihteen ja vainajien juhla, pyhäinmiestenpäivä. Isäntien kutsuttava torpparit syömään. Alkaa puolentoista viikon jakoaika, aurinko- ja kuuvuoden erotus. Palvelijoiden vapaaviikko ja uuden talon etsintä.

    2.11. Sielujenpäivä

    Lämmitettävä pirtti mahdollisimman aikaisin.

    10.11. Martti

    Paistetaan makkaroita. Paastonnut tyttö voi nähdä unessa sulhasensa.

    19.11. Liisa

    Liukkaat kelit tietävät hyvää leipävuotta.

    (lisää…)

  • Koivikko muutosten kourissa

    …eli Koivikko 50-luvulta nykypäivään.

    1950-luvun opintosuunnat keskittyivät perunan, viljan ja heinän viljelyyn ja karjatalouteen sekä puutarha- ja kasvihuoneviljelyyn. Maanviljelystyöt tehtiin osin hevosvoimin 60-luvulle saakka, muita töitä tehtiin pääosin ihmisvoimin.

    (lisää…)

  • Isokangas no 75 historia

    Isokankaan tilan historiaa kirjoitti Tapio Isokangas.

    Isokangas no 75 eli Laaji sijaitsee Sanginjoen varressa n. 10 kilometriä Sanginjoelta joen ylävirtaan. Laaji sijaitsee Muhoksen kunnassa, sen on perinteisesti katsottu kuuluvan Sanginjoen talojen tavoin Laitasaaren kylään. Tila on virallisesti syntynyt isojaossa, isojako on Muhoksella päättynyt 20.2.1864.

    (lisää…)

  • Kaisa Heikkinen – Rukoushuoneen perustaja

    Laitasaaren Rukoushuoneen 80-vuotisjuhlapuhe julkaistiin aiemmin täällä. Tässä artikkelissa käymme läpi rukoushuoneen perustajan, Kaisa Heikkisen taustoja, perhettä ja vaiherikasta elämää arkistotietojen valossa. Tietojen haussa on merkittävästi avustanut Ritva Nygrén – kiitokset Ritvalle!

    Kaisa Heikkinen syntyi kaksosena Ristijärvellä torppari Kalle Heikkisen perheeseen. Hänet kastettiin nimellä Agneta Kaisa – myöhemmin dokumenteissa myös Aune Kaisa. Tässä kirjoituksessa käytän nimeä Kaisa, jolla laitasaarelaisetkin häntä kutsuivat.

    (lisää…)