Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Siivoa römppää

    Louhi-lehti 16.11.1898 (klikkaa linkkiä niin näet kaikki 1898-vuoden Louhi-lehdet)

    Warastettu römppäwiikon aikana Muhoksella renki Juho Puustilta talwilakki, Juho Jaaralta housut, suutari Juho Hämälältä 5 paria kengäksiä ja Heljän talon piikalta kalossit. Sen lisäksi on myöskin wähäisiä heinän warastuksia kuulunut. Kaikki muut mainitut tawarat owat menneet menojaan, paitsi ensinmainittu on saatu takaisin.

    (lisää…)

  • Vinkki blogin lukijoille

    Etsitkö jotakin yksittäistä asiaa tai nimeä blogista? Ohessa vinkkejä hakemiseen – nämä apuneuvot löytyvät etusivun oikeasta laidasta:

    (lisää…)

  • lsorokko römppäwiikon ilojen estäjänä

    Maaseudun palvelusväen ainoa lomaviikko eli römppäviikko alkoi kekristä. Kuva ei liity asiaan, klikkaa isommaksi.

    Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivästä (29.9.) marraskuun puoliväliin. 1800-luvulla sitä vietettiin yhä useammin Pyhäinpäivän lähellä, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – kirkkovakka

    Kirkkovakka

    Molemmat vakat on Muhoksen kotiseutumuseolle lahjoittanut Castrènin perikunta (Laitasaari, Hämälä – Rajala)

    Pyöreä kannellinen rasia, yhdestä puusta taivutettu ja rottingilla sidottu. Maalattu vaaleanpunaruskeaksi, kannessa kukkakuvioita mustalla, ruskealla ja valkealla.

    (lisää…)

  • Paasimaan ja Laajin vaihtokirja 7.10.1875

    Paasimaa ja Isokangas liittyvät toisiinsa oleellisesti. Molemmilla tiloilla on 1800-luvulla asunut samaa sukua. Veljekset Heikki ja Matti Isokangas nimittäin vaihtoivat tiloja keskenäänvuonna 1875, jolloin Heikki tuli Laajilta eli Isokankaalta asumaan Paasimaalle ja puolestaan Matti muutti Paasimaalta Isokankaalle. Veljekset tekivät vaihdosta tällaisen asiakirjan:

    (lisää…)