Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • From Laitasaari to America

    In the surveys of some houses there are already mentions of people who went to America. Now we hope that the readers of the blog will give us more information, pictures, documents and stories on the inhabitants of Laitasaari who visited America or settled down there. It would also be great to have information on their descendants because of the English part of the blog, which will first concentrate mainly on those villagers of Laitasaari who moved to live in America and their ancestors and posterity.

    On the page of Holappa number 51 Solja tells for example of  Juho Jaakko Holappa’s (born on the 16th of March, 1894) trip to America. Jaakko was 19 when he left together with 21-year-old Eemeli Parviainen (born on the 13th of December, 1891) from the house of Kangas-Parviainen. Their destination was Houghton Michigan and Baltic Mine. 1

    The handsome, young man in the picture is Aappo Holappa (the 17th of May, 1890), Jaakko’s brother, who also visited Michigan, where most people from Laitasaari headed for. The picture has been scanned from Ida Arola’s, née Parviainen’s (born on the 18th of November, 1884) album. She was Eemeli’s sister.

    (lisää…)

  • Niemeläntarhan torpan kontrahti 8.9.1870

    Paasimaalla on ollut Niemeläntarhaksi kutsuttu torppa. Vuonna 1870 Antti Paasimaa teki veljensä Iisakin kanssa kyseisestä torpasta kontrahdin. Myöhemmin torppa oli Iisakki Viittasen omistuksessa – sen jälkeen taas Iisakki Paasimaalla ja vuodesta 1874 lähtien nuoremmalla Jaakko Paasimaalla. Vuodesta 1876 lähtien sen omisti Heikki Paasimaa. Torpan hinta vaihteli 500-775 markan välillä ja torpparin työvelvollisuus oli yhteensä neljä viikkoa vuodessa.

    (lisää…)

  • Oulujoki – lohijoki

    Tuliko Oulujoesta jälleen kalaisa joki?

    Ennen valjastamista sähkön tuotantoon Oulujoki oli kuuluisimpia lohijokia maailmassa. Ympäristön asukkaat saivat leivänjatkeensa ja myös vientiin piisasi kalaa. Aikakirjoissa mainitaan suurimpien lohien painoksi yli 36 kg. Mm. englantilaiset loordit kävivät joka kesä kalastusreissuillaan Oulujoella. Heistä onkin Sarin kirjoittama artikkeli otsikolla Lohiloordeja Oulujoella – keitä he olivat?

    (lisää…)

  • Leon polku

    Kaunis koivuinen kuja kertoo tarinaa. Siinä kulki aikoinaan Leon polku. Se alkoi Riihikylän tien päästä jatkuen ojan vartta radalle. Sitten tuli Katajasuon pellot, nyt jo pääosin metsitetyt. Kierteli kauniita kankaanlaitoja ohittaen pienen lähteen. Tullen sen jälkeen Hirsikankaalle seuraten vanhoja metsäpolkuja yli harjujen käyden kauimmillaan Ampujamajan paikalla palaten kierrokseltaan takaisin peltomaisemaan.

    (lisää…)

  • Sakarin historia alkaa 1790-luvulta

    Sakari on erotettu Määttä no 20:sta eli Sieposta ehkä 1790-luvulla. Tilan erottamisen on tehnyt ilmeisesti esi-isäni Sakari Heikinpoika Määttä (s. 1728, k. 1797) – hän  jakoi tilan kahteen osaan, toisen itselleen ja toisen pojilleen. Toisesta osasta tuli siis Sieppo ja toisesta Sakari. Nimi Sakari antaisi jo hiukan osviittaa siitä, kuka tilan aikoinaan jakoi. Siepon nykyiset asukkaat, Ojalat, tiesivät kertoa, että Määttä jaettiin 1/2 Sieppoon ja Sakariin. Itse Sakari Määttä asui tilalla aina kuolemaansa saakka vuoteen 1797.

    (lisää…)