Rydmanin perhe asui Halolassa no 1, Muhoksen puolella

Torsten Wolmar Gustaf Adolfinpoika Rydman (s. 9.5.1872 Pertteli, k. 6.10.1959 Helsinki). Pertteli sijaitsee Varsinais-Suomessa ja se liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Puoliso 9.1.1911 Oulussa Minna Matilda Magnuksentytär Rosendal (s. 8.3.1883 Oulu, k. 21.10.1961 Helsinki). Molemmat on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Torsten Rydman oli kirkkoherran poika, kävi koulua Turussa, Vaasan suomalaista lyseota ja kirjoitti ylioppilaaksi 9.12.1893 Jyväskylän lyseosta. Metsänhoitaja, metsäkonduktööri Evon metsäopistosta. Äidinkieli ruotsi. Minnan isä oli Magnus (Mauno) Rosendal, suomalainen kansanedustaja, herännäisjohtaja, kirjailija ja poliitikko. Rosendaleilla oli kesäasunto Muhoksella, siitä voi lukea tästä artikkelista sekä tästä.

Kuvassa Anna Liisa ja Ina Linnea Rydman – mutta kuka on kukin?

Rydman muutti naimattomana Muhokselle Kurusta 24.8.1909. Valittiin Utajärven hoitoalueen metsänhoitajaksi. Haki vuonna 1912 Haapajärven metsänhoitajan virkaa, ei valittu.

Perheen lapset

1. Anna Liisa (s. 27.10.1911 Oulu, k. 9 vuotiaana aivotuberkuloosiin 5.10.1921 Helsinki), haudattu Helsinkiin 10.10.1921.
2. Ina Linnea (s. 19.11.1913 Muhos, k. 30.6.1980 Jyväskylä) – isän mainitaan olevan vanhempi metsänhoitaja, kastoi S. A. Strömmer, kummeina 18.1.1914 neidit Jenny Grundström (myöh. Ponkilan koulun opettaja) ja Anna Tenlén (myöh. farmaseutti) sekä herra Paul Valfrid Rydman. Paul oli syntynyt Limingassa, oli tullinhoitaja, kuoli Oulussa. Inan puoliso huhtikuussa 1937 Jyväskylässä rakennusteknikko Teuvo Visa Ensio Juhonpoika Takala. (s. 22.7.1905 Jyväskylä, k. 1981 Jyväskylä). Perheessä oli kaksi lasta.

Suojeluskunnan ensimmäinen paikallispäällikkö

Muhoksen suojeluskunnan perustava kokous pidettiin 27.1.1918 Kestin no 35 talossa. Kokouksessa yksimielisesti päätettiin perustaa paikkakunnalle suojeluskunta, ”että turvallisuus saataisiin säilymään näinä rauhattomina aikoina”, kuten pöytäkirjan ensimmäisessä pykälässä sanotaan. Järjestävään toimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt: poliisikonstaapeli Antti Alametsä, kievarinhoitaja Heikki Klasila, maanviljelijä Juho Kärnä, J. Tarvainen, A. Keränen, sahanhoitaja Albert Mikkola, metsänhoitaja Torsten Rydman ja maanviljelijä J.B. Heikkinen. Rydman oli sk:n ensimmäinen paikallispäällikkö.

Matkailu

Metsänhoitokuntamme työ Kolin kukkuloilla ja yhdistyksemme Muhoksen asiamiehen metsänhoitaja Rydmanin, vaivoista ja parjauksistakin välittämättä toimeen panema Pyhäkosken rantojen valtiolle osto sen todentakoon. Toivokaamme että metsänhoitaja Rydmanille suodaan tilaisuutta, aikaa ja voimia järjestämään ja kehittämään alkamaansa työtä!

Pyhäkosken rantojen ostamisesta puhuttaessa on vielä mainittava, että Matkailijayhdistys on niistä metsänhoitaja Rydmanin suosiollisella avustuksella toistaiseksi saanut Leppiniemen tilan hoitoonsa. Hoidon järjestäminen on v. 1914 ja seuraavien vuosien toimintaan kuuluva.

Koskimatkan huippukohdan muodosti Pyhäkoski, jonka mahtavuutta ja kosken rantojen jylhää kauneutta ei voitu kyllin ihailla.

Oulujoen matkailuliike jatkui viime kesänä häiriöttä miesmuistiin täällä kuulumattomista tapaturmista puhumattakaan. Luultavasti johtui Oulujoen matkailijaluvun väheneminen (630:een 718:sta v. 1912 matkailijaveneissä kuljetetuista) ainoastaan siitä, ettei tietty liikennettä reitillä parannetun. Moottoriveneet toimivat moitteettomasti.

Kahvitupaa piti Elsa Priita Kemilä (os Kilpeläinen, s. 1859) ja tyttärensä Hilda Sofia (s. 1898)

Yksinkertainen Ahmaskosken alle viime kesäksi aikaansaatu Koskisaaren kahviasema tunnustettiin tarpeensa täyttäväksi. Vielä enemmän tunnustusta saavutti kauppias Öhrnbergin Muhoksen kirkolle perustama ruokatarjoilu. Koskisaaren ja Öhrnbergin uutuuksilla poistettiin ”ruokahuolet”, eikä eväsvakkoja enää Oulujoella kaivattu. Kun yhdistyksen toimelias Oulun asiamies, tuomari Lundberg, vielä Muhokselle, Niemen huvilaan Koivikon maanviljelyskoulun maalle, perusti ja sisusti yhdistyksen yksinkertaisen mutta siistin matkailijamajan, saatiin paikkakunnalle vaatimaton mutta tarkoituksensa täyttävä yöpymispaikka.

Höyrylaivojen syksymmällä varmemmin Muhokselta lähtemisestä koituvat epäkohdat korjattiin täten. Niemen matkailijamajaa käytti noin 200 vierasta. (Matkailulehti 1.4.1914)

Perhe asui Muhoksella yhteensä 14 vuotta. Alkuun Halosessa no 1, jonka he olivat ostaneet kauppakirja 22.2.1913. ¹ Myöhemmin Perttulassa no 2 huonemiehinä eli vuokralaisina; tilan nimi Perttula-Valtimo ja sen omisti Suomen valtio 2,4092 mtl – tietysti, koska Rydman oli itse ollut tekemässä näiden tilojen kauppoja. Huonemiehinä myös Yrjö Juhonpoika Mertaniemi (s. 1893) ja vaimo Anna (s. 1897) Tyllinojasta no 46. ²

Rydmanit muuttivat 20.9.1923 Jyväskylään. Hänestä tuli Jämsän hoitoalueen aluemetsänhoitaja samana vuonna.

Säveltäjä Kari Rydman kuuluu samaan sukuun, hänen pojanpoikansa on Wille Rydman.