Aihearkisto: 39 Koivikko

Muhoksen sähköosuuskunta 100 vuotta

Liitto-lehti kirjoittaa – eilen 1 pidettiin Muhoksella sähköosuuskunnan perustava kokous. Osuuskuntaan on liittynyt noin 1000 osuutta, á 100 mk. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Muhoksen Osuuskaupan hoitaja V(äinö) Ervasti ja varapuheenjohtajaksi maanvilj. J(aakko) T(uomas) Karhu (Muhos Karhu no 32) sekä jäseniksi maanvilj. Antti Hyrkäs (Muhos Hyrkäs no 5), A(appo) Keränen (Ketola no 27) ja Juho Yrjänä (Yrjänä no 29), varalta mv. V(ilho Alarik) Leino (Halkovaara no 47) ja J(uho) B(enjamin) Heikkinen (Karhu no 7).

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 27 Ketola, 29 Yrjänä, 39 Koivikko, 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 4 – nuoruus ja aviopuoliso

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Tansseissa käytiin Tuvalla 1 heti rippikoulun jälkeen. Seurustelu oli sitä että lähdettiin tyttöä saatolle. Puoliso Rauha Elisabet Kukkonen (1929-1976) Kylmälänkylästä löytyi juhannusjuhlissa Vapunlantossa. Rauha oli käynyt Koivikon karjatalouskoulun. Hän oli työskennellyt Oulujoen pohjoispuolella Ketolassa Aaro Keräsen tilalla, Muhoksen suurimmalla karjatilalla karjakkona. Sen jälkeen hän toimi Muhoksen Tarkastusyhdistyksen tarkkailukarjakkona, kiertäen Suokylän, Muhosperän ja kirkonkylän karjataloissa sekä Poikakodissa ja Koivikossa.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 27 Ketola, 36 Kauppi, 36 Kauppi - Hakala, 39 Koivikko | Avainsanoina , | 1 kommentti

Rakastetun opettajattaren hautamuistomerkki

Laitasaarelainen maanviljelijä ja valokuvaaja, Ähkysen no 37 isäntä Martti Kesäniemi (s. 1910) kirjoittaa kirjassaan ”Muhoksella muutki kummat” (1996) Kun Laitasaaren koulun johtokunta muutamaa vuotta ennen tämän vuosisadan alkua valitsi koululleen opettajaksi Inna Lindqvistin, eivät he varmaan aavistaneet, mikä tavaton tarmokkuus ja tahdonvoima liittyi tähän pienikokoiseen, hentoon ja nuoreen opettajaan. Opettaja huolehti monin tavoin oppilaistaan. Talvisin oli ankaria pakkasia eikä köyhimmillä ollut varaa hankkia lapsilleen kunnon jalkineita. Opettaja lämmitti koulun uuneja ja lasten saapuessa palelluksissa vei heidät pesien loisteeseen, riisui heidän kenkänsä ja lämmitti heidän palelevia jalkojaan.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Vanha postineiti muistelee menneitä

Monikaan 90-vuotias ei suunnittele matkaa merkkipäiväkseen, mutta oululainen neiti Anna Stenius on matkustanut, tosin vain Kemiin viettääkseen siellä juhlaansa lähiomaisten ja ystävien seurassa. Matkustaminen sopii hyvin Anna Steniukselle, sillä hän on koko ikänsä ollut liikkuvaa sorttia. Hän syntyi Muhoksella, jossa hänen isänsä, agronomi Birger Stenius oli Koivikon maanviljelys- ja karjanhoitokoulun johtajana.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 5 Väärä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita. Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 42 Kopsa, 66 Käärmekangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Koivikon agronomi Laine (1930)

Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963. Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään: Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa. 1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , | 1 kommentti

Valkolan ja Koivikon no 39 historia

Varmasti yksi Laitasaaren ja koko Muhoksenkin napapaikoista oli Valkola. Pappila ja kirkko olivat lähellä ja ranta hyvä veneiden tulla ja mennä. Myöhemmin lähistöllä oli laivasatamakin, Öhrnbergin ranta, johon höyrylaivat rantautuivat ja kuljettivat väkeä Ouluun ja takaisin. Kivenheiton päässä olivat Saarelan meijeri ja Muhoksen Osuuskauppa eli Rantakauppa. Valkolan no 39 tilan alueelle perustettiin 1850-luvulla Koivikon maatalousoppilaitos, joka oli yksi alan ensimmäisistä kouluista – ja on edelleenkin olemassa, nimi vaan on vaihtunut. Koivikosta voit lukea lisää em. linkin kautta. 1 Valkolaan kuului myös ns. Niemen torppa, joka sekin on säilytetty ja edelleen oppilaitoksen käytössä.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Meihin Suomi silloin katsoi (1918)

Meihin Suomi silloin katsoi ja me Suomeen katsottiin 1 2 Yrjö Eerik Heikinpoika Hartikka (s. 25.2.1895, kaatui 23-vuotiaana Epilän taistelussa Tampereella 29.3.1918) naimaton, torpparin poika – vanhemmat Anna Valpuri Juhontytär Niemelä ja Heikki Juhonpoika Hartikka, torppareina Kestissä no 35 Matti Johannes Vesa (s. 4.11.1894, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Vaasan taistelussa, kuoli haavoihinsa 23-vuotiaana Jyväskylän sotasairaalassa 6.4.1918)

Tallennettu kategorioihin 29 Yrjänä, 30 Kokko, 35 Kesti, 36 Kauppi, 39 Koivikko, 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921 – lue muistokirjoitus tästä) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti