Aihearkisto: 66 Käärmekangas

Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee. Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 37 Ähkynen, 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola, 66 Käärmekangas, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 78 Honkarinta, 78 Honkarinta - Honkala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Onnettomasti keskeytynyt marjamatka (1924)

Kolme naista joutunut Oulujoessa vedenvaraan, jolloin yksi hukkui. Tiistaina lähti Oulujoella Oulunsuun kylästä kolme naista, nimittäin leski Iida Piuva, emännät Jenny Väliaho ja Jenny Tuohino venheellä Oulujoen yli tarkoituksella mennä joen toisella puolella oleville kankaille poimimaan puolukoita. Nähtävästi oli venhe niin vanha ja huono, että se ei kestänytkään sisällään olevaa painoa vaan hajosi keskellä vuolasta jokea ja täyttyi vedellä. Naiset joutuivat tällöin veden varaan ja hukkumisen vaara oli kaikkia uhkaamassa. Nuorin joukosta, Jenny Tuohino, lähti silloin voimakkaasti uimaan kohti rantaa ja onnistuikin hänen ominvoiminsa päästä kuivalle maalle. Iida Piuva pysytteli kiinni veden laidassa, mutta Jenny Väliahon otti virta valtoihinsa ja … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 66 Käärmekangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita. Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 42 Kopsa, 66 Käärmekangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Parviainen, Käärmekangas ja Vänttilä

Olemme Sarin kanssa päivittäneet nämä talosivut standardin mukaisiksi. Lue Parviaisesta no 2 täältä. Saimme Parviaisesta kuvia – niissä on myös tunnistamattomia henkilöitä, käykääpä katsomassa tämän linkin kautta. Kuvat isonevat kun niitä klikkaa, samalla tulevat kuvatekstit näkyviin.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 61 Vänttilä, 66 Käärmekangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Laitasaaren esineistöä – Amerikan leninki

Naisen puku Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Iida Maria Aapontytär Arola (o.s. Parviainen, s. 1884 Kangas-Parviainen no 2, asui perheineen Käärmekankaassa no 66) Käsin ommeltu naisen puku. Pitkä hame ja pitkähihainen paita, istutetut hihat. Paidan kaulusosa avautuu vasemmalta olkapäältä. Hameen kiinnitys vyötäröllä hakasilla. Vaatteissa tyköistuva leikkaus. Musta koristenauha hihansuissa ja kaula-aukossa. Hameosa ja paidan päällysosa sinistä villakangasta. Paidan kaulus/rintaosa vaaleanpunaista silkkiä ja pitsiä. Puku on ollut käytössä Amerikassa. Muut artikkelit avainsanalla ”Vanhat esineet” löydät tästä (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 66 Käärmekangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Heinäntekomuistoja – osa 1

Pyysimme lukijoiltamme muisteluja entisajan heinänteosta – ajalta ennen paalaimia. Vastauksia saatiin – kiitokset kaikille niitä lähettäneille! Julkaisemme tarinat kahdessa osassa – ja samalla toivomme, että ne heinäpoudat alkavat aivan heti – on niitä jo odotettukin…

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 37 Ähkynen, 61 Vänttilä, 66 Käärmekangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Käärmekankaan historiikista

Käärmekangas no 66, jota nykyisin kutsutaan Käärmeläksi, perustettiin Mettäperälle 1880-luvulla.Vietin pääsiäisen rattoisasti Käärmekankaan historiikin parissa ja kävin toisen pääsiäispäivän iltana vielä haastattelemassa Käärmelän vanhaaemäntää ja talon nykyisiä asukkaita. Valmista historiikista ei toki vielä tullut, täydennyksiä, korjauksia, muisteluita ja kuvia lisäillään sitä mukaa kuin niitä tulee. Käärmekankaan talon ja asukkaiden vaiheista voi käydä lukemassa täältä. Yllä oleva kuva on otettu ilmeisesti Käärmelän vanhan päärakennuksen pirtissä. Kuvassa olevia henkilöitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tunnistettu. Tunnetko sinä heitä? Kuvaa saa suurennettua sitä klikkaamalla.

Tallennettu kategorioihin 66 Käärmekangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Talo, hevonen ja ihmisiä tunnistettavaksi

Tässä vielä yksi Ida Arolan albumista tallennettu kuva. Hevoselle tuskin enää nimeä löytyy, mutta entä talolle ja ihmisille: Ida kävi myös Amerikassa, mutta tuskin tämä kuva siellä on otettu. Ainakin maisema koivuineen on kovin suomalainen.

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi, 66 Käärmekangas | Avainsanoina , , | 12 kommenttia

Käärmekankaan talo

Skannasin taannoin Käärmelän vanhaemännän vanhoja valokuvia ja joukossa oli tämä kuva Käärmelän eli Käärmekankaan n:o 61 vanhasta, nyt jo puretusta, päärakennuksesta. Lisäsin kuvan myös talokarttaan.

Tallennettu kategorioihin 66 Käärmekangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti