-
Auttakaa Alappe riepua
Kuvan vanhan kaartin sotilaasta on ottanut Samuli Paulaharju vuonna 1913. Alppen perheestä voi lukea Huovisesta no 15 lohkotusta Alppelasta. Siinä vuosisadan alussa oli perustettu Rönkön törmälle noin kilometrin nykyiseltä Laukan sillalta Muhokselle päin Oulujoen eteläpuolelle pieni meijeri, jonka asiakkaina olin noin 15 taloa eli maidon lähettäjää. 1 Meijerin koneista voidaan mainita isokokoinen separaattori, vaaka maidon…
-
Viinikka no 8 historia
Sarin kanssa yhteistyössä tätä selvittelimme, Sari ikivanhoja ja minä noita isovihan jälkeisiä aina nykyaikaan asti. Niinkuin melko usein. Erinomaisena apuna myös FM Hannu Romppainen sekä korvaamaton hieroglyfien tulkitsijamme Ritva Nygrén. Niin historiallinen tila että melkein hirvittää! Viinikan tilan ja siihen kuuluvien viljelysten yleisilme on säilynyt likipitäen samana 1700-luvulta lähtien. Erikoisia asukkaita kuten Muhoksen ensimmäinen nimismies…
-
Miksi osa sivuista on suljettu?
!!! KOPIOINTI KIELLETTY !!! Meiltä kysytään usein, miksi osa Laitasaaren historiasivustosta on suljettu, miksi kaikkea ei pääse lukemaan kuten joskus aiemmin. Sivusto avattiin vuonna 2012 eli yhdeksän vuotta sitten. Pari vuotta meni mukavasti, mutta alkuvuodesta 2015 ilmenivät ensimmäiset luvattomat kopioinnit. Kopioijille huomautettiin, mutta koska huomautukset eivät tehonneet, päätimme sulkea sivut kokonaan kaikilta ei-jäseniltä. Myöhemmin tehtiin…
-
Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 4
Siirtoväen sopeutuminen Muhoksella Karjalaisten asettuessa uusille ja oudoille asuinsijoille tapahtui heidän elintavoissaan vuosikymmenten saatossa sopeutumista, mukautumista ja sulautumista paikalliseen väestöön. Karjalaiset nuoret sopeutuivat nopeammin kuin vanhemmat evakot. Avioliittoja solmittiinkin karjalaisten ja pohjalaisten nuorten kesken jo siirtoväen tulovuodesta lähtien. Leikillisesti onkin sanottu, että silloin alkoi syntyä uusi heimo, nimittäin karjapohjalaiset. Evakoiden sopeutuminen uusilla asuinseuduilla oli hyvin…
-
Väärä no 5 historia
Mitä vanhemmiksi talot käyvät, sitä haastavampia ovat selvitettävät historiikitkin. Väärän kantatalo on Huovinen, jonka Sari oli jo onneksi tutkinut aiemmin. Minulle jäi siis tehtäväksi selvittää asujaimisto 1690-1700 lähtien. Historiikin voivat jäsenet lukea tästä. Tämän tilan kohdalla lausun erikoiskiitokset valokuvien lähettäjille – niitä saatiin sekä Väärästä että myös siitä lohkotuista torpista ja mäkituvista. Kuvia on skannattuna…