Tekijä: Solja

  • Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 1

    Saatteeksi Muhokselle sijoitetun karjalaisen evakkoväen historiikki alkaa kerronnalla viime sodista, koska ne aiheuttivat siirtoväen lähdön evakkoon. Historiikkiin sisältyy tunteellisia ja humoristia kohtia, jotka elävöittävät kuivahkoa tekstiä. Toivottavasti ”minihistoriikki” antaa lukijalle valaisevia ja viihdyttäviä lukuhetkiä karjalaisista evakoista. Esitän lämpimät kiitokset Laitasaari-Seuralle, joka otti omaan historiikkiinsa mukaan karjalaisen evakkoväen tarinan. – Pertti Marttinen, ikuinen evakko Talvisodan aika…

  • Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

    Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon. Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin…

  • Kestin talo ja sarvipääsammakko

    Oulujokivarren maisemakokonaisuuteen liittyvä pihapiiri, jossa on 1850-luvulla 1 rakennettu, 1930-luvulla korotettu koristeellinen asuinrakennus, kivinavetta sekä kaksi aittaa. Mahdollisesti 1500-luvulla asutettu tila, jonka kempeleläinen Antti Juusola osti vuonna 1923. Päärakennus oli silloin matalampi ja siinä oli kaksi kuusikulmaista kuistia. Rakennusta korotettiin rakennusmestari Toivo Lipposen suunnitelmien mukaan vuonna 1933 ja samalla rakennettiin etujulkisivun frontoni sisäänvedettyine parvekkeineen sekä…

  • Ansioäiti Muhokselta

    Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa. Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen. Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta…

  • Juntti no 21 historia

    Wallenborgin kartassa v. 1785 on vas. Bertunen eli Koistila no 22, Bertulan talot eli Perttunen no 21:n Juntti ja Ylitalo. Tämän historiikin viimeistely jäi odottamaan koronatilanteen helpottumista. No, eipä helpottunutkaan vaan nyt eletään jo toista aaltoa… Surullista myös sen vuoksi, että piti haastattelemani Juntin tilan aiempaa isäntää, mutta hän nukkui pois kesällä. Perillisiltä sain onneksi…