Avainsana-arkisto: tekniikka

Pekka Kestin kestikievari 1760-luvulla

Oheisesta käräjäkirjapöytäkirjasta ilmenee, että Kestissä no 35 on ollut kestikievari 1760-luvulla: Salpietarin keittäjämestari Henrik oli ilmoittanut kruununnimismies Christian Petri Zimmermanille, että silloin kun talollinen Pehr Tuppurainen Sotkajärveltä juhannuksen aikaan oli tullut alas, niin salpietarinkeittäjä Pehr Moilanen Muhokselta oli karannut Pehr Kestin kestikievarissa olleesta salpietaripannusta (pannun keitosta) ja Pehr Tuppuraisen kanssa veneellä paennut, eikä häntä sen jälkeen ole löydetty, vaikka hän on kuuluttanut hänet sen takia laillisesti rangaistavaksi. Tuppurainen ei myöntänyt ilmiantoa ja sanoi, että hän oli vaimonsa kanssa ollut yötä Kestin talossa, jossa salpietarin keittäminen oli, ja sitten kun hän oli käynyt jumalanpalveluksessa sunnuntaina, hän oli mennyt pois, mutta Moilanen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Rönkön höyrymylly

Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta. Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Vanhat painetut peruskartat Laitasaaresta nyt internetissä

Jaamme teidän kaikkien kanssa uuden upean palvelun, minkä Maanmittauslaitos toi kansalaisten käytettäväksi 10.12.2013! Maanmittauslaitos täydentää ilmaisten karttojen valikoimaansa verkossa. Nyt myös vanhoja painettuja peruskarttoja ja Ylä-Lapin topografikarttoja voi katsella uudessa verkkopalvelussa. Kartat on painettu vuosina 1949–1992. Palvelussa on noin 10 000 Maanmittauslaitoksen peruskarttalehteä ja noin 850 puolustusvoimien laatimaa topografikarttalehteä Ylä-Lapista. Kartat ovat mittakaavassa 1:20 000 eli niiltä voi tarkastella maaston yksityiskohtia. Lue ensin palvelun käyttöhje täältä – varsinaiseen palveluun pääset täältä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Radion ja television alkuajoista

Maailman ensimmäinen radiolähetys kuultiin jouluaattona 1906 – eetteriin kajahti mm. viulumusiikkia. Suomessa radiolähetykset alkoivat vuonna 1923 ja siitä lähtien radio on ollut hyvin tärkeä kapistus tiedonkululle kotitalouksissa. Meille kotiini radio hankittiin 1930-40-luvulla. Monissa taloissa ei vielä tuolloin ollut sähköjä, mutta pikkuhiljaa noista ajoista myös sähköt Laitasaaressa yleistyvät.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka - Timonen, 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Keräsen torpan elämää

Torppari Heikki Heikinpoika Keränen keksi kivennostolaitteen. Kuva on saatu Martti Keräseltä. Tämä artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle Keräsen torpasta -artikkelille. Heikki Aaponpoika Keränen (s. 1851) rakensi torpan kotitilalleen Suokylään vaimonsa Emilia Laurintytär Ähkysen (s. 1859) kanssa. Heikki toimi kelloseppänä eli uurmaakarina ja tämä työ vei häntä pitkin pitäjää. Riitauduttuaan veljensä Aapon kanssa hän purki torppansa Suokylästä ja siirsi sen Halolan maille. 1 Heikille ja Emilialle syntyi torpassa ainakin 17 lasta, joista 14 ehti aikuisikään. Torpassa oli varmasti välillä melkoisen ahdasta asua suuren lapsikatraan kanssa, mutta sopu sijaa antoi. Pojista Kalle (Kaarle, s. 29.4.1887) muutti aikuistuttuaan lähelle – hän avioitui Pienimäätän no 17 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina , , , | 7 kommenttia

Keräsen torpasta

Vuonna 1980 purettiin Pohjois-Suomen viimeinen torppakontrahti Halolan tilan torpasta Muhoksella, kun Katri Keränen myi tilan Metsäntutkimuslaitokselle. Tämän torpan kontrahdin teki 4.4.1912 Heikki Heikinpoika Keränen (s. 5.3.1891 Muhos Suokylä, k. n. 1967) 1 Muhoksen Halolan tilan omistajien Maria ja Heikki Halosen kanssa sadaksi vuodeksi. 2 Halola kuului aikoinaan nk. Suur-Laitasaareen. Heikin vanhemmat olivat Heikki Aaponpoika Keränen (s. 18.12.1851 Muhosperä Keränen no 21) 3 ja Emilia Laurintytär Ähkynen (s. 23.4.1859 Muhosperä Karppila no 37) Emilian vanhemmat olivat Lauri Yrjönpoika Karjalainen eli Karppinen ja Ähkynen sekä 16.12.1853 vihitty Riitta Heikintytär Kaiponen. Asumuksena heillä oli Suokylässä pienoinen torppa. Heikki Aaponpoika oli kelloseppä eli uurmaakari. Hänellä oli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaarelaista ulkomaankauppaa 1910-luvulla

Pirjo Roininen antoi lainaan Laitasaaren meijerin pöytäkirjoja sekä tilikirjoja jo viime keväänä. Niistä käy hyvin selville millainen urakka oli meijerin perustaminen. Olen poiminut kirjoista pääkohtia Laitasaaren meijerin sivulle, jonka voit lukea täältä. Meijerin dokumentit on palautettu Pirjolle – suuret kiitokset – laina-aika hieman ylittyi! Temmeksellä käytiin katsomassa meijerin mallia ja päädyttiin valitsemaan sama turbiinikone kuin siellä oli. Myös Temmeksen meijerin piirustuksia käytettiin apuna – ne olivat tosin meijeristin summittaisesti piirtämät ja piirrätettiin tietysti uudelleen. Monenlaista hankintaa ja urakkaa piti organisoida.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kelloseppä Jaakko Kärnä

Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 16 Isomäättä, 41 Heljä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla. Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten leikkeihin ja sen yli pikkuisten oli kiva harjoitella korkeushyppyä.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia