-
Jääkauden jäljillä Laitasaaressa
Oulujokilaakso – luonnon ja kulttuurin kehto Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen! Laitasaaren kohdalla Oulujoen muinainen suisto yhdistettynä alueen muuhun geoympäristön historiaan on luonut jokilaaksosta erityisen hedelmällisen viljelyseudun. Alueen niin sanottu geoperintö on edesauttanut asutuksen juurtumista jokilaaksoon ja luonut kulttuuriympäristöjen kehittymiselle vuosisatojen, jopa tuhansien perinteet. Tällä kehityksellä on tiiviit yhteydet Oulujoen, mutta myös alueen…
-
Elvi Haatajan muistelmia
Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla. Haatajan Elvi (s. 1911), jonka kotitalo oli Honkarinta no 78, on muistellut seuraavaa: Pikkaraisen no 72 isäntä oli viemässä tervaa Ouluun. Hän kuljetti tervat Laitasaaren Laukan tilan rantaan ja siitä oli tarkoitus jatkaa veneellä…
-
Jättiläistarinoita – osa 1, Hiidet ja Lappalaiset
Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Näiden seutujen vanhimmista asukkaista kertoo kansa Jättiläisten nimellä, ja yleensä tietävät tarinat, että tämä kansa on elänyt näillä tienoin ennen Lappalaisia. Paikoin kumminkin ovat Jättiläiset ja Lappalaiset kansan kertoman mukaan sekoittuneet toisiinsa, niin että ne muodostavat melkein saman käsitteen.
-
A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta
Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Aina Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston…
-
Siepon naisten lypsymatka
Kuva on otettu Siepon törmältä siis toiselta puolen jokea. Lehmät vietiin aina kesäksi eteläpuolelle. Ne olivat päivän ”märehtimässä” Siepon pellolla Silto-ojalla. Lehmät tuotiin illalla törmälle, jossa ne lypsettiin. Olivat siinä yön ja aamulypsyn jälkeen vietiin taas Silto-ojalle.