-
Pakkaspäivän tarinaa
Mitä meille 1940-1950 luvulla syntyneille lapsille kuuluu ja miten meidät kasvatettiin naisiksi ja miehiksi? Sodan jälkeiset vuodet olivat syntyvyydeltään poikkeuksellisen suuret Suomessa, noin 100 000 lasta vuodessa kun nykyisin on puolet siitä määrästä. Luulen että meitä oli silloin helpompi kasvattaa kun ei ollut kovin paljon ulkoisia viettelyksiä vetämään väärille poluille. Nyt meidän ikä alkaa olla…
-
Maanraivaaja Olli Holappa (1920)
Olen syntynyt v. 1854. Vanhempaini kotipaikka on ollut Muhoksen pitäjässä, Kosulan kylässä pienessä mökissä. Ammattinaan he ovat kesäisin tehneet maatöitä, oja- ja kuokkatöitä y.m., mistä vaan elintarpeensa saivat. Talvella vanhempani kutoivat kalanpyydyksiä taloille – silloin nähkääs sai keväisin ja syksyisin vetää joesta nuottaa, silloin sai maistaa lohtakin. Lapsuuteni ajoilta muistan vielä, kuinka isäukko toisinaan iltasilla…
-
Joulu Siepossa vuonna 1938
Nyt jo edesmennyt Pentti Ojala (s. 1931) kertoo lapsuusmuistojaan joulusta, tyttärensä Eilan ylöskirjoittamana: Siepossa joulukuusi haettiin aina omasta metsästä. Se oli iso kuusi, jonka latva ylsi pirtin kattoon. Kuusessa oli pieniä vaatimattomia kynttilöitä, Suomen lippurivi kiersi tietysti oksilla. Oksilla oli paljon pumpulia, jota oli revitty maitosiivilän vanusta. Muita koristeita ei silloin ollut. Joululahjat olivat aina…
-
Itsenäisyyspäivä 6.12.1917 Laitasaaressa – Suomi100
Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta. Sitä ennen Suomi oli suuriruhtinaskunta ja kuului Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 5.12.1917, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä eli 6.12.1917. 1 Laitasaarelainen Martti Kesäniemi (s. 1910) on muistellut 1996 ilmestyneessä kirjassaan ensimmäistä itsenäisyyspäivää Laitasaaressa näin Silloin juhlittiin Suomen itsenäisyyttä ensimmäisen kerran. Minulla on sellainen muistikuva, ettei…
-
Ähkylän pirtistä alku Hyrkin koululle
Koulun ensimmäisiä oppilaita ollut Martti Kesäniemi (s. 1910) muistelee opinahjoaan kirjassaan Muhoksella muutki kummat (v. 1996, s. 60). Artikkeli julkaistaan perikunnan luvalla. Allaoleva kuva on otettu nimenomaan Ala-Ähkylän pirtin seinustalla, joen puolella. Se oli tavallinen maalaistalon pirtti, jossa koulu aloitti. Mitoiltaan se oli 6 ½ x 6 ½ metriä ja kun saattoi olla yli 30…