-
Kopsan emäntä Liisa Kärnä (o.s. Keränen)
Liisa Kärnän (o.s. Keränen, s. 2.1.1872 Kopsa 42) suvun alkuperäinen mieslinjan mukainen sukunimi on ollut Pädz. Tämä todennäköisesti saksalaisesta sotilaasta lähtenyt suku asettui Pohjois-Pohjanmaalle 1600-luvulla. Toinen teoria kertoo nimen olevan slaavilaisperäinen. 1 Jokatapauksessa vierasperäinen sukunimi Pädz muuttui kirkkoherrojen merkinnöissä aluksi muotoon Petz, sittemmin muotoon Päts ja lopuksi muotoon Pähti. Laitasaaren Kopsaan no 42 suku muutti…
-
Siepon naisten lypsymatka
Kuva on otettu Siepon törmältä siis toiselta puolen jokea. Lehmät vietiin aina kesäksi eteläpuolelle. Ne olivat päivän ”märehtimässä” Siepon pellolla Silto-ojalla. Lehmät tuotiin illalla törmälle, jossa ne lypsettiin. Olivat siinä yön ja aamulypsyn jälkeen vietiin taas Silto-ojalle.
-
Muutto Koivikosta Pömille 1937
Äiti Armida (Salmi, o.s. Koponen) oli huolissaan lisääntyvästä ajoneuvoliikenteestä Koivikossa lasten vuoksi, kun asuivat Oulu-Kajaani tien varressa. Perhe päätti ryhtyä maatalousyrittäjiksi ja etsivät maatilaa, vaihtoehtoina olivat asutustilat Karppila Rovan lähellä ja Penninkangas. Päätyivät Penninkankaaseen parempien kulkuyhteyksien johdosta. Isä meni ensimmäisen kerran sisälle ostamaansa taloon eteisen ikkunasta, kun mukana ei ollut avaimia.
-
Werolaskelma vuodelta 1877
Vero-kirja 1877 vuoden maksuista Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylästä, n:o 51 7/24 veron Holapan maalta asukas Paavo Paasovaara (eli Räisänen) Kruunun-verot Smk penn 8 rupl. 87 kop. maanperustus-vero (josta luonnossa saapi maksaa tynn. 17 2/3 kapp. vero-jyviä) kesti-verohinnan jälkeen 54,75 Tynn. 8 2/3 kapp. tihunti-jyviä, frahti-rahan kanssa 5,98 Lohipyynnin-arentia Tynn. 14 1/3 kapp. vakantti-jyviä Tynn. 5…
-
Oulujokilaakson maatalousnäyttely Muhoksella 1964
Kuvassa Koivikon koulutilan kantakirjatamma Suhinan kunniakirja. Oulujokilaakson maatalousnäyttely pidettiin Muhoksella vuonna 1964, edellinen maatalousnäyttely oli ollut vuonna 1954. Näyttelypaikkana oli Muhoksen kirkonkylä, Jussilantien ympäristö ja Koivikon pellot. Asutusta ei vielä Jussilantien ympäristössä paljonkaan ollut. Näyttelyn porttina oli nykyisin museolla oleva tervavene nostettuna telineitten päälle. Toimin järjestysmiehenä kolmipäiväisessä näyttelyssä – väkeä oli paljon liikkeellä. Konekentät olivat vielä pienimuotoisia…