-
Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675
Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria. Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan.…
-
Puolukanpoiminnasta käräjille
Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115 Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aitamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.
-
Noitaoikeudenkäynti vuonna 1680
Sankaritekoja Ahmaksella on sarjakuvamuotoon tehty teos Utajärven Ahmaksen kylästä kotoisin olleista kolmesta merkkihenkilöstä. Lasse Lassenpoika Räisänen oli suurikokoinen voimamies, aloitekykyinen ja peloton sankari. Tarinat Iso-Räisäsen taisteluista vainolaisia vastaan elävät yhä. Lusia Rusintytär Korhonen oli ahmaslainen kansanparantaja, muinaisrunojen taitaja ja runonlaulaja. Kurjan kohtalon kokeneen Lusian vaiheista on saatu tietoja 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, joissa häntä syytetään noituudesta.
-
Käräjämatkalla sattunutta
Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla. Juhani Rahko (s. 1922) Kaupin Hakalan talosta, on kertonut seuraavaa: Muhoksen kirkolla oli pidetty käräjät ja kaksi miestä oli saanut käräjillä vankilatuomion. Heidät oli heti kuljetettava Ouluun vankilaan. Juhani ja hänen isänsä Oskari olivat hevosella…
-
Pappi-Karhu no 7 historia
Pappi-Karhu on ilmeisesti syntynyt noin vuonna 1692 toiseksi savuksi Karhun no 7 tilalle. Tuolloin tilalla asui Karhun Iisakin veli Heikki Heikinpoika Karhu toisen vaimonsa Kaarinan kanssa. Kappalainen Gabriel Ståhlberg (s. 1699) osti tilan itselleen 1740-luvulla ja hänestä nimi Pappi-Karhu tilalle tulikin. Kappalainen muutti Karhun tilalle Kortilasta no 34