Avainsana: henkilöt

  • Muhoksen Mimmiä aina muistellessa…

    Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi. Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka…

  • Taiteilija Aarre Viinikanoja

    Varma Aarre Johannes Viinikanoja (s. 9.1.1918 Oulu, k. 27.1.1981 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari. Viinikanoja opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1940–1941. Hän debytoi taiteilijana Oulussa vuonna 1953. Kuvassa teos Rämesuo, v. 1970. Viinikanoja osallistui lukuisiin Suomen Taiteilijain näyttelyihin, Suomen taideakatemian 3-vuotisnäyttelyyn ja useisiin kansainvälisiin näyttelyihin. Hänet palkittiin lukuisilla diplomeille, mitaleilla ja kunniapalkinnolla kansainvälisissä näyttelyissä, muun muassa Lontoon…

  • Suvivirren säveltäjän sukua Muhoksella

    Suvivirsi on virsikirjan virsi numero 571, ja se alkaa sanoilla Jo joutui armas aika (ruots. Den blomstertid nu kommer). Virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Virsi on yhtä rakastettu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. On otaksuttu, että virren alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan…

  • Muhoksen ensimmäinen nimismies

    Ylioppilas Upsalassa 13.2.1768 Bartholomæus Levander Österbotni (aka Perttu Aaponpoika Lievonen, s. 18.12.1748). Ylioppilas Turussa 1771. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771. Opiskeli maisteri Johan Garvoliuksen ohjauksessa. Muhoksen nimismies 1776–85. Pitäjänkirjuri ja suorituskomissaari. 1 Asui Viinikassa no 8 samaan aikaan majuri Löthmanin kanssa – rippikirjamerkinnät vuoteen 1808 eli muutto Hämälään no 4 on tapahtunut vuosien 1808-10 välillä. Viinikan…

  • Mummon luona Monolassa – osa 9

    Helvi-täti Äiti oli saanut paikan Mikkelin lääninarkistonhoitajana, ja siellä aloitimme oppikoulun syksyllä 1934. Sitä ennen, jo keväällä oli suoritettava pääsytutkinto Oulun Suomalaisessa Tyttökoulussa. Helvi-täti oli luvannut, että jos selviämme siitä, saamme pyytää häneltä mitä haluamme. En muista mitä Rea toivoi, minä pyysin puolta kiloa sekahedelmiä. Kun Rea pääsi oppikouluun parhaalla mahdollisella pistemäärällä ja minä toisena,…