-
A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta
Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Aina Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston…
-
Kevättä odotellessa
Ruusutarhaan keskellä paukkuvaa pakkasta – muistatteko tätä? Kaisa Salmen Ruusuteos palkittiin vuoden 2013 julkisuustekona. Salmen taideteos toi Oulun keskustaan 34 000 ruusupensasta, jotka ilahduttivat oululaisia vajaan viikon ajan elokuussa. Pakkahuoneenkadulle levittäytynyt taideteos valloitti oululaiset välittömästi. Tämä todettiin myös palkintoperusteissa. Ruusutaideteosta kiitettiin raikkaana ja ennakkoluulottomana: ”Kaisa Salmi sai oululaiset hymyilemään ja todisti pitämättömästi ruusuillaan, ettei kyynisyys ole…
-
Jaakko Aitamurto – Laitasaaresta Afrikkaan
Jos Laitasaaresta mentiin paljon Amerikkaan siirtolaiseksi, lähdettiinpä täältä myös muualle. Jaakko Matinpoika Aitamurto (s. 1.5.1882 Laitasaari, k. 20.5.1957 Pretoria Etelä-Afrikka) matkasi aina Afrikkaan saakka. Jaakon isä Matti Iisakinpoika Aitamurto (s. 1.1.1859) oli syntyisin Laitasaaresta – äiti oli Kaisa Juhontytär Niemelä (s. 13.6.1854 Utajärvi). Matin isä Iisakki Aitamurto (s. n. 1803) asui vuonna 1860 Mäkelän no 19…
-
Juho Jaakonpoika Kärnä
Juho Jaakonpoika Kärnän (s. 4.8.1871 Kärnä no 1) suvun varhaisin mieslinjan kautta tunnettu sukunimi on Karhu. Suvun edustaja Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä) – Juho Kärnän isoisän isä – muutti Puolangalta Muhoksen Laitasaareen Laukan no 24 taloon vävyksi vuonna 1792. Samalla hän ylitti rajan, jonka länsipuolella uusi isäntä otti sukunimekseen uuden tilansa nimen…
-
Koivu ja tähti
Kuvan lapset eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä? Kuva on vuodelta 1945. Klikkaa suuremmaksi. Isoviha oli Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713–21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Suurta Pohjan sotaa käytiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Tanska, Saksa, Puola ja…