-
Käräjämatkalla sattunutta
Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla. Juhani Rahko (s. 1922) Kaupin Hakalan talosta, on kertonut seuraavaa: Muhoksen kirkolla oli pidetty käräjät ja kaksi miestä oli saanut käräjillä vankilatuomion. Heidät oli heti kuljetettava Ouluun vankilaan. Juhani ja hänen isänsä Oskari olivat hevosella…
-
Kuvanveistäjä Martti Tarvainen
Martti Kustaa Juhonpoika Tarvainen (7.8.1897 Pieksämäki – 2.11.1985 Oulu) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari. Tarvainen opiskeli vuosina 1915–17 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja vuosina 1924–25 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Martti Tarvaisen perhe eli vanhemmat ja sisarukset muuttivat Laitasaareen Pieksämäeltä vuonna 1916. Asuivat Kopsassa no 42 sekä Martti itse myöhemmin avioiduttuaan isänsä aikoinaan hankkimassa Hämälän no 4 talossa.
-
Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella
Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750-64. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad…
-
Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä
Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt…
-
Kopsan emäntä Liisa Kärnä (o.s. Keränen)
Liisa Kärnän (o.s. Keränen, s. 2.1.1872 Kopsa 42) suvun alkuperäinen mieslinjan mukainen sukunimi on ollut Pädz. Tämä todennäköisesti saksalaisesta sotilaasta lähtenyt suku asettui Pohjois-Pohjanmaalle 1600-luvulla. Toinen teoria kertoo nimen olevan slaavilaisperäinen. 1 Jokatapauksessa vierasperäinen sukunimi Pädz muuttui kirkkoherrojen merkinnöissä aluksi muotoon Petz, sittemmin muotoon Päts ja lopuksi muotoon Pähti. Laitasaaren Kopsaan no 42 suku muutti…