-
Elämää ennen vanhaan Väärän tilalla – osa 1
Eila Nurro o.s. Valkonen muistelee lapsuuttaan Laitasaaren Väärän tilalla. Artikkelin kakkososa täällä. Elämä oli ennen vanhaan työntäyteistä. Jo lapsena opittiin tekemään kovasti töitä. Eilan muistot lapsuudesta ovat kaikesta ahkeroinnista huolimatta myönteisiä. Etenkin talon isäntää Vanhaa isää, joksi Väärän isäntää Anttia kutsuttiin, Eila muistaa lämmöllä. Vanhalla isällä oli suuri sydän ja hän oli rauhaa rakastava mies,…
-
Lyyli Similä: Linnuista
Käki Yleinen luulo on, että käellä on mukanaan pikkuinen lintu oppaana, jota sanotaan käjen piikaksi ja sanotaanpa että käki syksyllä muuttuu haukaksi (käkihaukka) ja ensimmäisenä syö tuon oman piikansa. Käki kukkuu: ”hallaa hankeen, leipää lehteen, viljavuotta varpuun”. Käen kukunnasta nuoret ennustavat montako vuotta naimatonna käyvät. Muistan kerran lapsena kuunnelleeni käen kukuntaa aikaisena aamuhetkenä. Menin pihalta…
-
Varas kiinni Palokankaalla
Muhoksella Palokankaan talossa tapahtui tiistaita vastaan yöllä murtovarkaus, jossa katosi yhtä ja toista tavaraa sekä rahaa parisataa markkaa. Paikalle menivät etsiväpoliisi U. Rautio ja poliisimestari Lindqvist mukanaan uusi äsken Saksasta tuotu poliisikoira. Siellä saatiin kiinni eräs Jaakko Malmi, joka on enemmältikin harjoittanut warasteluammattia, m.m. Lumijoella taskukellon, kuten toisessa paikassa kerrotaan, sekä Tyrnävällä työväen yhdistyksen talolta…
-
Tietoja Muhoksesta (Suomen metsästyslehti v. 1907)
Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta. Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri…
-
Maidon matkassa
Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016 Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja. Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.