Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama?
Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!
Oulujoki kiinnosti ennen ulkomaalaisia huvimatkailun, mutta myös kalastusmatkailun vuoksi. Usein puhutaan näistä lohiloordeista, jonka nimityksen sai moni ulkomaalainen rikkaammanpuoleinen herrasmies. He tulivat kalastamaan tänne valjastamattomaan jokeen ja tämä perinne jatkui aivan sotavuosiin saakka. Oikeitakin loorteja täällä on matkaillut ja kalastellut. Vuonna 1885 matkasi näille perukoille neljä oikeaa arvovierasta, kolme aatelismiestä ja yksi lady.
Kahten puolen rajua
karjalazet kazvau.
Igävä on heijän olla
nägemättä rodn’ua 1
Tässä Karjalainen rahvas -laulun sanoissa on totuus ajoista, kun Karjalan sulki rautaesirippu. Meitä karjalaisia kasvoi todellakin kahden puolen rajaa – ja yhä kasvaa. Meni kauan – 1990 -luvulle saakka, ennenkuin karjalaiset pääsivät käymään entisillä kotipaikoillaan rautaesiripun laskeuduttua.
Herastuomari Aappo Kinnusen perhettä ja sukua: takana vas. poika Jaakko Kinnunen (s. 1895) ja vaimonsa Fanni (s. 1901, o.s. Kesäniemi), tytär Aino Kinnunen (s. 1890), tytär Kaisa Lyydia Junno (s. 1881, o.s. Kinnunen), tytär Johanna Karppinen (s. 1886, o.s. Kinnunen), tytär Saimi Kinnunen (s. 1897), tytär Olga Karhu (s. 1884, o.s. Kinnunen) ja puolisonsa taloustirehtööri J.T. Karhu (s. 1879). Keskirivi vas. Seppo Karhu (s. 1921), Aappo Kinnunen (s. 1855) ja nuorin tyttärensä Enni Kinnunen (s. 1916, k. 1929), tytär Maria Kinnunen (s. 1888), tytär Toini Kinnunen (s. 1908). Alh. vas. lapsenlapset Paavo Karppinen (s. 1914), Martti Karppinen (s. 1912), Jouko Karhu (s. 1914), Hilkka Karhu (s. 1917), Salli Karppinen (s. 1917) ja Aino Karppinen (s. 1920). Kinnuset asuivat Hyrkissä, juhlat pidettiin taloustirehtööri-vävyn talossa Karhussa.
Tänään täyttää herastuomari Aappo Kinnunen Muhokselta 70 vuotta. Hän on syntynyt Häikiön tilalla Muhoksella. Isän aikaisen kuoleman takia hajaantui perhe, joten Kinnunen joutui alkamaan elämänuransa tilapäisissä ansioissa. Verrattain nuorena avioliiton solmittuaan osti hän Kinnulan tilan Muhoskylässä ja ryhtyi tilansa hoidon ohella ahkerasti itseopiskeluja harjoittamaan, hankkien siten itselleen etenkin lainopissa huomattavan tietomäärän.
Iisak ja Maria Leskelä ostivat Muhoksen kunnan omistamasta Pienihuovinen no 32 3/8 mtl perintötilasta lohkotilan vuonna 1911. Tila sijaitsi Oulujoen törmällä Kekkolan rajalla ja tuli siihen kuulumaan
…kotipalstana Leskelän ja Arolan torppien tilukset, Ritolan aluspelto, metsäsaaria ja aroja yhteensä noin 8,5 hehtaaria, niittypalstana Ritolan rajan puoli Ristisuota ja metsäpalstan Sanginjoen puoleinen kolmasosa Oisavan palstan Muhoksen ja Ylikiimingin välisen maantien itäpuolella olevasta osasta, kaikki Huovilan kansakoulun johtokunnan vuonna 1910 maalle paaluttamia ja tiluskartalle merkitsemiä rajoja myöten.