Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaarelaiset käräjillä Limingassa 1543

    Laitasaari esiintyy ensimmäisen kerran kylän nimenä jo tarkalleen 470 vuotta (2024: 481) sitten Limingan käräjillä. 1 2 Kylä on oletettavasti ollut olemassa jo ennen tätä, mutta ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vasta tässä asiakirjassa. Voisi sanoa, että Laitasaari on vähintäänkin 481 vuotta vanha kylä.

    Huom! Kansallisarkisto uudelleendigitoi vanhoja dokumentteja eikä saanut osoiteavaruutta toimimaan enää kuten aiemmin, ei edes uudelleenohjauksilla. Tämän vuoksi lähdelinkit eivät enää toimi kaikiltaosin – eikä ole aikaa etsiä dokumentteja uudestaan ja päivittää linkkejä kuntoon. Erittäin ikävä asia!

    Limingan talvikäräjät 21.1.1543

    Påll Månson Laijtisa: bleff sachfeltt för han slo Hasu Kaupii i hudh till 3 mk gaff 1/2 mk

    (lisää…)

  • Rahkola, synnyinkotini

    Taina Koski (o.s. Putaala, s. 1948) kertoo vanhemmistaan, perheestään ja ajasta Rahkolassa.

    Äitini on Aino Valpuri (o.s. Rahko, s. 1928), Rahkolan tyttöjä – hän meni naimisiin Aarne Olavi Putaalan (s. 1927) kanssa vuonna 1947.

    Eero-veljeni syntyi vuonna 1947 Rahkolassa. Talon lapsille, eli Hulda-mummon toisesta avioliitosta syntyneille Anjalle, Erkille ja Astalle kerrottiin, että kätilö toi hänet matkalaukussa. Sitä ihmeteltiin että voiko olla mahdollista! Heikinheimo kastoi Eeron. Myös minä synnyin Rahkolassa, vuotta myöhemmin kuin veli.

    (lisää…)

  • Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

    Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

    (lisää…)

  • Putaalan Terttu muistelee

    Kempeleessä nykyisin asuva Maria Terttu Päätalo (o.s. Putaala, s. 1924) on muistellut lapsuuden perhettään veljentyttären Taina Kosken pyynnöstä.

    Tertun isän Juho Putaalan (Johan Jakob, s. 11.7.1898, k. 1977) suku oli lähtöisin Putaalasta no 48. Juho mm. muurasi Rahkolaan uunin ja lauloi muuratessaan ”Kaunis oli ilima, mutta kauniimpi oli Hilima…” Oli mukava huumorimies. Näin kertoi Erkki Pikkarainen ja muisteli häntä Jussiksi kutsutun. Jussi asui vaimonsa Helmi Johanna Katariinan o.s. Holappa (s. 23.11.1897) kanssa Mettäperäntien alkupäässä mäen päällä metsän reunassa olevassa talossa, jossa oli kaksi huonetta. Talo oli Holapasta no 51 lohkottu ja nimeltään Uusitalo. Naapurissa asui mm. Keinäsen perhe, Sakari ja emäntänsä Helvi perheineen.

    (lisää…)

  • Niilo Hartikka on poissa

    Yksi Pohjois-Pohjanmaan kuuluisimmista urheilijoista, maanviljelijä Niilo Hartikka menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Muhoksen terveyskeskuksessa varhain keskiviikkoaamuna.

    Hartikka oli syntynyt Muhoksella (Hartikka/Rintamäki) 23. huhtikuuta 1909, joten hän olisi täyttänyt ensi keväänä 90 vuotta.

    (lisää…)