Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren esineistöä – pajatyökalut

    Pajatyökaluja - Santeri Lohela
    Pajatyökalut

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Santeri Lohela (Laitasaari, Siltala)

    Taottuja paja/ahjotyökaluja. Kolme puuvartista pajavasaraa, kolmet pitkävartiset pajapihdit, yhdet hohtimet ja yksi hiilloksen kohennin.

    Santerin veli Heikki oli myös taitava seppä, hän asui Kulmalassa perheineen. Toinenkin veli eli Jaakko osasi sepäntaidot, hän asutti perheineen kotitaloa Siekkilää. Puhuttiinkin kolmen sepän Siekkilästä.

    Museon kokoelmissa on myös Yrjö Putaalan ja Martti Kangasollin lahjoittamat pajapihdit.

    Kuinkahan yleistä Laitasaaressa on ollut, että taloissa on ollut paja työkaluineen?

  • Suomen kotiseutuliitto palkitsi Ellen Keräsen

    Suomen kotiseutuliitto ry myönsi laitasaarelaiselle Ellen Keräselle kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kotiseututyöstä. Hänet palkittiin sunnuntaina 9.6.2013 Muhoksen kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa. Ellen on ollut pitkään yhdistyksen johtokunnassa, myös varapuheenjohtajana. Hän on monessa mukana – mm. Laitasaaren Nuorisoseura ry:n kunniajäsen – ollut toiminnassa mukana peräti 66 vuotta. Ellen kuuluu myös Laitasaaren Marttoihin ja on Laitasaari-Seura ry:n perustajajäsen.

    (lisää…)

  • Pellonraivausta ennen koneaikaa

    Antti Juhonpoika Leskelä

    Ulkoniityt ja niiden synty

    Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.

    (lisää…)

  • Kaunista kesää kaikille sivuston lukijoille!

    Huovilan koululaiset käsityötunnilla
    Me kirjoittajat toivotamme tänään 3. päivänä kesäkuuta kaikille Laitasaaren historiasivuston lukijoille leppoisia kesälomia tämän iloisen koulukuvan myötä.

    Laitasaaren juttuja julkaistaan kesänkin aikana ajastetusti sivustolla, käykäähän lukemassa ja kommentoimassa silloin tällöin.

    Pidämme hieman paussia tutkimisessa ja kirjoittamisessa – jatkamme syksymmällä jälleen uudella innolla.

  • Helian elukat

    Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen).

    Helian pihassa

    Hevosia oli Helialla ennen sotia kolme, lehmiä 12–13, kanoja paljon, lampaita toistakymmentä ja sika. Kanat munivat mihin sattui, polttiaispehkoon tai aitan alle. Ne saattoivat hautoa suuren tipupoikueen, jonka toivat sitten ylpeinä nähtäväksi. Tyttöjen piti kerätä munat polttiaispehkoista tai kömpimällä aitan alle niitä hakemaan.

    (lisää…)