Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Sairautta, köyhyyttä ja sotaa

    Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen).

    Vaana ja Matti

    Kun pelätty tulirokko iski Juliaan, hän makasi kamarissa korkeassa kuumeessa. Otsakin ajettui ja pullistui. Waana haetutti sairaanhoitaja Hilja Hartikan katsomaan. Julia yritti teeskennellä tervettä ja rupesi muka keittiössä pöytää pesemään, ettei huomattaisi otsaa. Ouluun piti kuitenkin lähteä. Siellä tohtori Nevanlinna otti mätää pois otsaluun ja nahkan välistä. Julia joutui olemaan sairaalassa jonkun aikaa, mutta parani.

    Kerjäläisiä ja Helian maan mökkiläisiä oli paljon 1900-luvun alussa. Ennen joulua mökkiläiset ja kerjäläiset tulivat pyytämään jouluapua talosta. Waana antoi sanomalehteen käärittynä leipää, voita ja kalaa. Menivät sitten seuraavaan taloon. Kerjäläisiä kävi usein.

    (lisää…)

  • Tanssi- ja hupipaikat Laitasaaressa

    Nuorisoseuran neitoja

    Tiedossani on ainakin Laitasaaren Tupa, Junniojan lava, Laitasaaren Työväenyhdistyksen talo, Laitasaaren Seurojentalo ja mielestäni vanhin paikka Ilo-ojan silta.

    Silta sijaitsi Laukka-Ylikiiminki tiellä ennen Laitakangasta. Silta oli aikaisemmin rakennettu puusta ja se sai nimensä kun siellä pidettiin tansseja, kun niiden järjestäminen oli kielletty muualla. Sota-aikana tanssit oli kiellettyjä.

    Muunlaisia tansseja pidettiin salaa riihissä ja aitoissa ja niitä kutsuttiin nurkkatansseiksi. Luulisin että pitkämatkaisin tanssireissu oli Sanginjoen Pirttijärven nuorilla. He kävivät Sarviselässä soita ja kankaita pitkin huvittelemassa. Siellä asusti kaikille tuttu Sarvi-Kalle. Hän oli itseoppinut hanurinsoiton taituri. Matkan pituuden jokainen voisi mitata ”mutkitellen” kartalta.

    – asiasta keskustelua toivoen Kalevi Leskelä, joissakin kemuissa mukana ollut

    Laitasaaren nuorisoseuralaisia

  • Siepon naisten lypsymatka

    Vas. Vieno Ojala, Enni Ojala ja tytär Airi

    Kuva on otettu Siepon törmältä siis toiselta puolen jokea. Lehmät vietiin aina kesäksi eteläpuolelle. Ne olivat päivän ”märehtimässä” Siepon pellolla Silto-ojalla.

    Lehmät tuotiin illalla törmälle, jossa ne lypsettiin. Olivat siinä yön ja aamulypsyn jälkeen vietiin taas Silto-ojalle.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Pannukakku (1926)

    Kalevan lukua
    Oli kerran leipuri, joka aikoi leipoa makean vehnäpullan, mutta siitä tulikin pannukakku. Ja se leipuri pantiin vankilaan, koska oli tehnyt majesteettirikoksen – oli aikonut kuninkaallaan syöttää pannukakun vehnäpullana. Leipuri tenäsi, ettei se ole pannukakku, mutta kuninkaan neuvosto, kutsuttuna maistamaan sitä tekelettä, tuomitsi: pannukakku!

    Leipuri hirtettiin, vaikka hän väitti olevansa viaton – syy oli muka hiivassa ja jauhoissa. Neuvosto tutki hiivan ja jauhot, ja katso: ne olivat syyttömät; leipuri vain oli syyllinen – oli kuherrellut kuninkaan piikain kanssa ja unohtanut uuninpeltin auki, ja niin lätistyi vehnäpulla pannukakuksi. Leipuri pyysi armoa, mutta sitä ei annettu; sen sijaan hänen täytyi itse syödä se pannukakku, ennen kuin nuora solmittiin hänen kaulaansa.  Ja leipurin täytyi hengessään todistaa, että tekeleessä oli paljon toivomisen varaa.

    (lisää…)

  • Kaarlo tunnisti luokkatovereitaan

    Laitasaaren koulukuva vuodelta 1937
    Hahmokuva tunnistusta varten (Janne Seppänen)

    Klikkaa kuvia isommiksi!

    Tämä luokkakuva vuodelta 1937 on yksi vanhimmista, joiden henkilöitä on pystytty tunnistamaan verrattain kattavasti. Alla tunnistukset jotka on tehnyt Kaarlo Keränen (Uusikeränen no 23). Tunnistamista auttavan hahmokuvan on tehnyt tyttärenpoika Janne Seppänen – kiitokset!

    Klikkaa kuvaa isommaksi – tunnistatko henkilöitä joiden kohdalla on kysymysmerkki? Muutamien etunimet puuttuvat myös – eli Saarelan ja Kaikkosen lapsilta?

    (lisää…)