Aihearkisto: 18 Rönkkö

Auttakaa Alappe riepua

Kuvan vanhan kaartin sotilaasta on ottanut Samuli Paulaharju vuonna 1913. Alppen perheestä voi lukea Huovisesta no 15 lohkotusta Alppelasta. Hänen virallinen nimensä lienee ollut Albert Ahlström. Siinä vuosisadan alussa oli perustettu Rönkön törmälle noin kilometrin nykyiseltä Laukan sillalta Muhokselle päin Oulujoen eteläpuolelle pieni meijeri, jonka asiakkaina olin noin 15 taloa eli maidon lähettäjää. 1 Meijerin koneista voidaan mainita isokokoinen separaattori, vaaka maidon punnitusta varten ja iso muuripata maidon lämmittämistä varten. Meijerin henkilökuntaa oli kaksi naista, jotka huolehtivat maidon käsittelyn ja punnituksen, lienivät olleet alansa koulun käyneitä. Sitten oli meijerin liikkeelle paneva voima, ja se oli juuri tuo alussa mainittu Alappe. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 15 Huovinen - Alppela, 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Osakaskunta 100 vuotta

Muhoksen kuntakokouksessa 27.10.1919 päätettiin perustaa kalastuskunta Muhos- ja Laitasaaren kylien kesken. Molempia kyliä varten perustettiin toimikunnat, jotka laativat säännöt seuraavaan kokoukseen sekä huolehtivat käytännöllisistä asioista. Muhoskylästä valittiin puheenjohtajaksi maanvilj. Iisakki Lukka, kirjuriksi maanvilj. Heikki Kylmänen ja jäseniksi J. A. Virkkunen, Urho Pyhälä ja Jaakko Kaiponen. Laitasaaren kylään valittiin puheenjohtajaksi A. Kinnunen (Hyrkki no 12), kirjuriksi A. Keränen (Ketola no 27) sekä jäseniksi Matti Kärnä (Kärnä no 1), Jaakko Kärnä (Rönkkö no 18) ja Jaakko Väänänen (Isomäättä Väänänen no 16). 1 2

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 27 Ketola, 28 Kekkola, 7 Karhu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 2 – harrastuksia ja kavereita

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Kesällä pelattiin pesäpalloa, milloin kenenkin pihassa ja milloin vain saatiin kokoon 4-5 pelaajaa. Joskus pelattiin lehmihaassakin ”liukumiinojen” eli lehmänkakan seassa. Tytöistä peleissä olivat usein mukana Keräsen Enni (myöh. Yrjänä) ja Jokelaisen Tyyne ja pojista Tihisen Yrjö, Suorsan Leo (s. 1922) ja Paavolan Olli (s. 1926). Talvella harrastettiin innokkaasti hiihtoa. Sunnuntai-aamuna syötiin nopeasti kaurapuuro ja lähdettiin Keräselle, jossa Heikki-isännän kuoltua oli Karppisen Tauno (s. 1922) renkipoikana. Tauno oli urheilumiehiä, ja hänen kanssaan hiihdettiin niin että vasta iltahämärissä mentiin kotiin. Isä sanoi vain ”Myöhäänpä meni!” – ei moittinut, vaikka ei muistettu tulla syömäänkään.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 36 Kauppi, 36 Kauppi - Hakala, 53 Vauhkola, 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – perunasahra

Perunasahra Lahjoittanut Rönkön maatila (2008) Hevosvetoinen laite. Ruskeaksi maalatut puuaisat, aura ja työntövarret metallia, tehdasvalmisteiset. Aura 80 x 30 cm, varret 86 cm, aisat 295 cm. Varsien väli 60 cm, aisojen väli 79 cm. Käyttötarkoitus: perunapellon multaus.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Oulun lasten kesäsiirtolat Muhoksella

Pohjan Kansa -lehdessä kirjoitettiin vuonna 1922 Oulun kansakoulun köyhien lasten kesäsiirtoloista, joita oli ympäri maakuntaa, myös Muhoksella: Kasvatuslautakunnan kesäsiirtola sijaitsi Oulujoen varrella Muhoksen Kosulankylässä Kangas-Koistilan talossa. Talo on mäntymetsän laidassa korkealla mäellä ja on se tilava sekä tarkoitukseen sopiva. Ympäristöä vastaan voi olla muistuttamista. Vuokra-aika on 3 kuukautta ja oli vuokra tältä ajalta 1.200 mk.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 22 Koistila, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 13

Lähtö Äiti oli saanut keväällä 1939 paikan Vaasan lääninrahastonhoitajana ja olimme muuttaneet sinne. Uudenvuoden aattona 1939 Vaasaa pommitettiin rajusti. Kotimme viereiseen taloon Raastuvankadulla putosi rähjähtämätön pommi, ja talomme asukkaat evakuoitiin. Hätäratkaisuna meidät Wirkkulan perheen viisi lasta lähetettiin aluksi Tyyni-tädin (Korpi) luokse Ouluun, joka siihen asti oli säilynyt pommituksilta. Olimme olleet vasta pari tuntia perillä ja parhaillaan tervetuliaiskahvipöydässä, kun koko talo jysähti ja yläkerran ikkunasta nähtiin, miten pommeja putoili edessä oleville Heinäpään pelloille, niin että multa räiskyi. Oulun ensimminen pommitus oli alkanut ilman hälytystä. Ouluun emme voineet jäädä, vaan jatkoimme matkaa mummon luokse Muhokselle, Laitasaaren Monolaan.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 12

Mummo lapsen silmin Ensimmäisistä muistikuvistani alkaen mummo oli pienikokoinen ja ryppyinen vanhus. Haaleansinisissä silmissä oli eloisa katse, olemuksessa ja ilmeissä jotakin aineettoman haurasta. Kauneinta mummossa oli hymy, se oli kirkas, sydämellinen ja henkevä. Jo nuoruuden kuvissa mummon vaatetus näyttää olleen ankaran säädyllinen: musta tai tummansävyinen, nilkkoihin ulottuva korkeakauluksinen leninki, ainoana koristeena broshi eli rintaneula, sileä nutturakampaus, jakaus keskellä päätä, vanhempana päälaella pieni musta pitsimyssy.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 11

Auroran päivät Mummo vilkastui aina, kun talossa kävi vieraita. Lapset ja lapsenlapset vierailivat silloin tällöin. Joka vuosi 10. maaliskuuta Monolassa vietettiin Auroran päiviä. Lähimpään seurapiiriin kuuluivat joen toiselta puolelta Ahreniuksen rouva (Hakkarilasta no 25) ja Castrénin neidit (Koivulasta eli Rajalasta). Kahvipöydässä komeili nimipäiväkranssi, ja pikkuleipiä oli leivottu seitsemää sorttia. Myös ”a la glassia”, kotona tehtyä ihanaa kermajäätelöä tarjottiin mesimarjahillon kera.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 10

Elämää lintukodossa Monolassa ei ollut kaivoa, vaan Vilho-eno nosti talousvedenkin silloin vielä puhtaasta Oulujoesta. Ruoka oli yksinkertaista; perunaa, rössypottua, marjaruokia, vellejä ja puuroja. Aika usein oli tattaripuuroa, ja siitä opimmekin pitämään. Meitä passattiin ja syötettiin kolmen ihmisen voimin. Naapuritalon, Kankaalan tytär Hanna oli pestattu päiväapulaiseksi. Rea jo kyllästyi: ”Minä en rupea olemaan sellaisessa talossa, jossa aina pitää syödä.”

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 55 Vainiokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti