-
Kun pehtoori tuli Koivikkoon
Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä. Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän…
-
Puumerkit vuodelta 1830
Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1 rivi: kirkon kuudennusmies Anders Keinänen Utajärven Juorkunasta sekä kihlakunnan lautamiehet Philipp Taivall Sanginkylästä, Jacob Seppänen Ahmakselta ja Anders Kallio Utajärvenkylästä rivi: Bertill Hardicka, Matts Laucka, Matts Wallkonen ja Henrik Karrhu Laitasaaresta rivi: kihlakunnan lautamies Abram Kosunen Laitasaaresta, Sanginkylästä Johan Kärppä rivi: Ahmakselta Samuel Kolehmainen, Muhoskylästä Abram…
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 2
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa, ensimmäisen löydät täältä (klikkaa linkkiä). Kuvien hevoset eivät liity tarinaan. Hevospotilaiden määrä oli enimmillään kahdeksankymmenen paikkeilla. Eläinsairauksista oli pääosin lyöttymiä ja säkätautia. Näiden aiheuttamat avohaavat märkivät ja ne piti päivittäin puhdistaa sekä lääkitä. Nämä taudit aiheuttivat ylipitkät valjoissa olojaksot, varsinkin kärryvaljastuksessa, ja…
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön…
-
Turisteja Orimattilasta vuonna 1901
Kesäisiä muistoja – havaintoja orimattilalaisten Pohjanmaan matkoilta Iltapuoli oli käsissä kun kuljimme pitkin kuuluisia Limingan niittyjä. Entistä mainettansa eivät nämä kauttaaltansa enään kannata. Pikku metsää (pajustoja) oli nähtävissä suurilla aloilla, joitten välillä kasvoi lyhyttä lehtiheinää. Metsättömillä paikoin, ottaen huomioon yleisen kuivuuden, oli heinä heikonlaista eikä siis niin mainetta ansaitseva kuin suuri, peninkulmia käsittävä pinta-ala. Eräällä…