-
Kauppias Oscar Keckonen Amerikassa
Pentti Lohelan tarkat silmät huomasivat seuraavan artikkelin Siirtolaisuusinstituutin nettisivuilla: Oscar Keckonen, kauppias, Calumetin sekä ympäristön huomatuimpia suurliikemiehiä – Oskari Paavonpoika Kekkonen, alk. Huttu (s. 16.9.1876 Kekkola no 28). Oscar Keckonen on syntynyt Muhoksella, Oulun läänissä, syyskuun 6 p. v. 1876 (oik. 16.9.). Tuli Amerikaan vanhempainsa kanssa v. 1881. Kävi täällä koulua ja varttuneemmaksi tultuansa, työskenteli…
-
Inkalan krouvi
Huom! Tämä artikkeli on 500. joka on sivustolla julkaistu! Katso kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta. Muhoksen käräjät 30.8.-7.9.1786 Tikkalan talossa, s. 298-302, § 145 1 Kruununnimismies Aleksander Schroderus ilmoitti laillisesti käsiteltäväksi aikaisemmilla käräjillä olleen rikosasian, mikä oli lykätty syytettyjen poissaolon takia. Rengit Juho Antinpoika Perttunen ja Pekka Liflander sekä talollisen poika Sakari Inkala olivat…
-
Jaakko Aitamurto – Laitasaaresta Afrikkaan
Jos Laitasaaresta mentiin paljon Amerikkaan siirtolaiseksi, lähdettiinpä täältä myös muualle. Jaakko Matinpoika Aitamurto (s. 1.5.1882 Laitasaari, k. 20.5.1957 Pretoria Etelä-Afrikka) matkasi aina Afrikkaan saakka. Jaakon isä Matti Iisakinpoika Aitamurto (s. 1.1.1859) oli syntyisin Laitasaaresta – äiti oli Kaisa Juhontytär Niemelä (s. 13.6.1854 Utajärvi). Matin isä Iisakki Aitamurto (s. n. 1803) asui vuonna 1860 Mäkelän no 19…
-
Makkaramestarin muistokirjoitus
Viime keskiviikkoaamuna t.k. 5 p:nä vaipui viimeiseen lepoonsa mies, joka tällä paikkakunnalla oli hyvin tunnettu ja tavallaan merkillinen, ehkei hän ollutkaan yhteiskunnan ylimmillä portailla. Vainajan elämäntyö oli siksi merkillinen, että se ansaitsee muutamia muistosanoja. Mies, jonka manan majoille menon täten ilmoitamme, oli maanviljelijä Eberhard Meier. Vainaja oli syntynyt maalisk. 26. p. 1827, Artelshofenin kylässä lähellä…
-
Laitasaaren Latokartano
Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta. Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput…