Aihearkisto: 16 Isomäättä – Väänänen

Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon. Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin pyssy takaisin peritään; mainittakoon kuukausi ja päivä kuin myös paikkakunnan ja omistajan nimet. 1 Muhokselta Tammikuun 26 p. 1880 Kaarlo Väänänen eli Kieksi Pyssyn tarkastaja ja seppä 2

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Isomäättä no 16 historia

Viimeinen seitsemästä Määtän talosta vihdoin valmis! Edellinen jonka tutkin oli Määttä Rönkkö no 18 – sen taloartikkelissa näkyykin linkitettynä kaikki Määtän talot. Haasteita on taas riittänyt – otapa selvää mistä Määtästä milloinkin on dokumenteissa kyse kun tilojen rekisterinumerot tulivat mukaan vasta myöhemmin. Toivottavasti asujaimistot ovat kohdallaan – lukekaa ja tarkistakaa! Isomäätän historiikki alkaa isonvihan ajoilta ja sitä vanhemmat tilan tiedot löytyvät Määtän kantatalon sivulta. Lue Isomäätän historiikki tästä ja tilan toisen savun eli myöhemmin Väänäseksi nimetyn tästä. P.S. Vappu Räätärillä tai Anna-Mari Sileniuksella on tietääkseni lisää Väänäsen kuvia (olleet teoksessa Muistojen kirja Muhokselta) – voisiko joku vinkata heille että ottaa minuun … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5

Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli yleinen ja vaikea sairaus; jos tauti tuli taloon, se usein tartutti kaikki talon asukkaat ja vei monet mukanaan. Jotkin potilaat olivat sairaalassa jopa vuosia. Onneksi tauti on nykyään voitettu.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 4

Käsitöitä ja omavaraista taloutta Kangaspuut olivat Väänäsellä ahkerassa käytössä. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi. Kirjavista kuteista kudottiin matot lattialle. Valkeista kuteista kudottiin sänkyihin alustat, jotka olivat riittävän paksuja, myös pysyivät hyvin ja suorina mökkänä-patjojen eli olkipatjojen päällä. Matonkudeloimi koottiin luomapuissa ja Elmalta onnistuisi luonti vieläkin. Kangaspuissa kudottiin myös palttinaa, kahdella polkusella, lakana- ja tyynynpäälliskankaaseen kudottiin koristeraita nelipolkusella. Pyyhekangasta kudottiin pellavasta. Pellavaa kasvatettiin talon takana kankaalla, pojat olivat mukana nyhtämässä pellavaa syksyllä pellosta. Elma liotti (’lihasi’) ja loukutti pellavat saunan porstuassa lämpimässä.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 3

Maalaistalon monipuolinen terveellinen ruokakulttuuri Arkiruokaa olivat perunat ja ruskea kastike. Aamupäivän ruuaksi keitettiin puuro, se oli joko ohrajauhopuuroa, kaurapuuroa tai talkkunapuuroa. Talkkunakset tehtiin itse ohrajyvistä uunissa paahtaen. Pyhäaamua varten valmistettiin jokaiselle ruokailijalle oma kupillinen viiliä. Leiväksi leivottiin ohutta ohrarieskaa, perunalimppua ja ruisleipää. Ruisleipä leivottiin reikäleiväksi ja ohuet reikäleivät kuivattiin orressa. Kesää varten leivottiin kaksi viikkoa joka toinen päivä niin, että orsissa oli lopulta toista tuhatta leipää, katto täynnä täysiä tankoja. Kesällä ei leipomaan ehdittykään. Niityllä sitten syötiin reikäleipää, päälle laitettiin itse kirnuttua voita ja silakkaa.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2

Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär o.s. Määttä (1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki vuonna 1935 tuolloin alle 15-vuotiaan Elman pikkupiiakseen Väänäselle. Pikkupiika passasi emäntää, keitti tälle monet kerrat pikkupadalla mannaryynipuuroa sekä kipparoi muita töitä sisällä ja ulkona.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 1

Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko. Julkaisemme Elman muisteluja useammassa eri osassa. Lämmin kiitos Elmalle! Lapsuudesta Elma Väänänen (o.s. Tomperi) on syntynyt Ylikiimingissä vuonna 1921. Elman ollessa vauvaiässä hänen vanhempansa ja sisaruksensa muuttivat Ylikiimingistä Muhoksen Laitasaareen Huovilan koulun lähelle Mikkolan taloon (nykyiset asukkaat Pöykiöt). Elman vanhemmilla oli kaikkiaan 7 lasta: 4  tyttöä ja 3 poikaa.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , , | 6 kommenttia

Hirvenmetsästysuutinen vuodelta 1960

Pohjois-Suomen hirvimiehet – metsästys alkoi monien kaatojen myötä Laitasaaren Erätoverit ampuivat Sanginjoen maantien varressa komean naarashirven, joka painoi noin 300 kg. Metsästysryhmään kuuluivat O. (Olavi Ilmari) Paavola, V. (Väinö Johannes) Väänänen, J. (Jouko) Heimonen, K. (Kauko) Yrjämä, V. (Väinö Aatami) Tomperi, J. (Juuso Matias) Vimpari ja Väinö Ojala, joka ampui kuolettavan laukauksen suoraan sydämeen. 1 Tämän lehtijutun laitasaarelaisten hirvenkaadosta tasan 52 60 vuotta sitten lähetti Pentti Lohela. Edit 14.4.2021 Klikkaa kuvaa isommaksi – se ei välttämättä liity juuri tähän lehtijuttuun, mutta saman seuran miehiä kuvassa kuitenkin. Tai sitten toimittaja ei ole saanut kaikkia nimiä ylös, mikä lienee todennäköisin syy.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen, 18 Rönkkö, 20 Sieppo, 20 Sieppo - Sakari, 23 Keränen, 23 Keränen - Siekkinen, 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen, 29 Yrjänä | Avainsanoina , , , | 4 kommenttia

Marttojen kutomakurssi Keräsellä

Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen. Tässäpä oiva kuvasarja Laitasaaren emäntien ja tytärten tunnistamiseen! Laitasaaren Marttojen kudontakurssi pidettiin Ranta-Keräsellä talvella 1938. Opettajana kurssilla oli Salli Kärnä (Anttila), kuvissa musta-asuisena. Sallin ilme ei ole kovin iloinen, lienikö kurssinpito rankkaa? Kurssilaiset  sen sijaan ovat yhtä hymyä!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 16 Isomäättä - Väänänen, 20 Sieppo, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola - Kerttula, 37 Ähkynen, 44 Arola | Avainsanoina , | 4 kommenttia