Aihearkisto: 16 Isomäättä

Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon. Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin pyssy takaisin peritään; mainittakoon kuukausi ja päivä kuin myös paikkakunnan ja omistajan nimet. 1 Muhokselta Tammikuun 26 p. 1880 Kaarlo Väänänen eli Kieksi Pyssyn tarkastaja ja seppä 2

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Isomäättä no 16 historia

Viimeinen seitsemästä Määtän talosta vihdoin valmis! Edellinen jonka tutkin oli Määttä Rönkkö no 18 – sen taloartikkelissa näkyykin linkitettynä kaikki Määtän talot. Haasteita on taas riittänyt – otapa selvää mistä Määtästä milloinkin on dokumenteissa kyse kun tilojen rekisterinumerot tulivat mukaan vasta myöhemmin. Toivottavasti asujaimistot ovat kohdallaan – lukekaa ja tarkistakaa! Isomäätän historiikki alkaa isonvihan ajoilta ja sitä vanhemmat tilan tiedot löytyvät Määtän kantatalon sivulta. Lue Isomäätän historiikki tästä ja tilan toisen savun eli myöhemmin Väänäseksi nimetyn tästä. P.S. Vappu Räätärillä tai Anna-Mari Sileniuksella on tietääkseni lisää Väänäsen kuvia (olleet teoksessa Muistojen kirja Muhokselta) – voisiko joku vinkata heille että ottaa minuun … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kuolinilmoituksia (1882-1927)

Pirkko Kettunen poimi vanhoista digitoiduista sanomalehdistä – kiitos Pirkko! Heikki Jaakonpoika Hyrkki kuollut 31.3.1882 Laitasaaressa 69-vuotiaana – Hyrkki no 12 – 8.4.1882 Kaiku no 14 Talon isäntä Heikki Kosunen kuoli 10.1.1890 Laitasaaressa 60-vuotiaana – Kosula 10:4 (kesken) – 16.1.1890 Kaiku no 5 Olli Juhonpoika Siekkinen nukkui kuolon uneen Laitasaaressa 13.7.1891 70-vuotiaana – Siekkinen no 52 – 18.7.1891 Kaiku no 79 Maria Kaisa Antintytär Määttä o.s. Kärnä kuollut 70-vuotiaana Laitasaaressa – Kärnä no 1 ja Isomäättä no 16 – 24.11.1897 Kaiku no 134 Heikki Yrjänän kuolinilmoitus – Yrjänä no 29 – 31.10.1906 Kaiku no 128

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 26 Tapio, 29 Yrjänä, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 55 Vainiokangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tulipalo Pienimäätässä 1926

Muhoksen Laitasaaressa tuhoutui Määtän talon navetta, talli ja aittarakennus Eilen aamulla kellon kymmentä käydessä havaittiin tulen olevan valloillaan Muhoksen Laitasaaressa maanvilj. Juho Määtän navettarakennuksessa. Tuli oli jo saanut huomattaessa suuren vallan, sillä navetta ja sen yhteydessä ollut karjalato olivat ilmitulessa. Paikalle riensi heti lähitaloista sammutusväkeä sekä tuotiin kunnan ja Koivikon tilan paloruiskut, joilla tulen valtaa ryhdyttiin rajoittamaan.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 17 Pienimäättä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5

Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli yleinen ja vaikea sairaus; jos tauti tuli taloon, se usein tartutti kaikki talon asukkaat ja vei monet mukanaan. Jotkin potilaat olivat sairaalassa jopa vuosia. Onneksi tauti on nykyään voitettu.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla

Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 2 Parviainen, 63 Rovala | Avainsanoina , , | 5 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 4

Käsitöitä ja omavaraista taloutta Kangaspuut olivat Väänäsellä ahkerassa käytössä. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi. Kirjavista kuteista kudottiin matot lattialle. Valkeista kuteista kudottiin sänkyihin alustat, jotka olivat riittävän paksuja, myös pysyivät hyvin ja suorina mökkänä-patjojen eli olkipatjojen päällä. Matonkudeloimi koottiin luomapuissa ja Elmalta onnistuisi luonti vieläkin. Kangaspuissa kudottiin myös palttinaa, kahdella polkusella, lakana- ja tyynynpäälliskankaaseen kudottiin koristeraita nelipolkusella. Pyyhekangasta kudottiin pellavasta. Pellavaa kasvatettiin talon takana kankaalla, pojat olivat mukana nyhtämässä pellavaa syksyllä pellosta. Elma liotti (’lihasi’) ja loukutti pellavat saunan porstuassa lämpimässä.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia