Karjalaisäidin kehtolaulu


Uinu humussa hongiston
lienny lipleessä haaviston.
Ilta aaltoja uuvuttaa
uni ulkona uurastaa:

Soutaa sorsia salmien
kokoo poikia sotkien.
Kaislat kahunsa hiljentää
lumme valkea väsähtää.

Tuuli poikansa nuorimman
lännen leppeän herkimmän
kutsui yölliseen uinailuun
luonnon valtavan kuunteluun.

Nuku valohon keväimen
uinu lempehen sydänten.
Nuottarannalta taattos saa
armas laulaen odottaa.

– Salli Lund, teoksesta Runon tupa, 1947-1948