Avainsana: tekniikka

  • Keräsen torpasta

    Vuonna 1980 purettiin Pohjois-Suomen viimeinen torppakontrahti Halolan tilan torpasta Muhoksella, kun Katri Keränen myi tilan Metsäntutkimuslaitokselle. Tämän torpan kontrahdin teki 4.4.1912 Heikki Heikinpoika Keränen (s. 5.3.1891 Muhos Suokylä, k. 24.4.1967) 1 Muhoksen Halolan tilan omistajien Maria ja Heikki Halosen kanssa sadaksi vuodeksi. 2 Halola kuului aikoinaan nk. Suur-Laitasaareen. Heikin vanhemmat olivat Heikki Aaponpoika Keränen (s.…

  • Laitasaarelaista ulkomaankauppaa 1910-luvulla

    Pirjo Roininen antoi lainaan Laitasaaren meijerin pöytäkirjoja sekä tilikirjoja jo viime keväänä. Niistä käy hyvin selville millainen urakka oli meijerin perustaminen. Olen poiminut kirjoista pääkohtia Laitasaaren meijerin sivulle, jonka voit lukea täältä. Meijerin dokumentit on palautettu Pirjolle – suuret kiitokset – laina-aika hieman ylittyi! Temmeksellä käytiin katsomassa meijerin mallia ja päädyttiin valitsemaan sama turbiinikone kuin…

  • Kelloseppä Jaakko Kärnä

    Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten…

  • Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

    Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla (vahvistusta tulipalolle ei ole löytynyt arkistotiedoista). Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten…

  • Koivikko muutosten kourissa

    …eli Koivikko 50-luvulta nykypäivään. 1950-luvun opintosuunnat keskittyivät perunan, viljan ja heinän viljelyyn ja karjatalouteen sekä puutarha- ja kasvihuoneviljelyyn. Maanviljelystyöt tehtiin osin hevosvoimin 60-luvulle saakka, muita töitä tehtiin pääosin ihmisvoimin.