-
Pesola no 58 historia
Kuvassa on Kekkolan no 28 isäntä Kaarlo Juhonpoika Pesola (s. 11.2.1832). Kekkolassa asuu edelleenkin sama suku joka sai viimeisimmäksi sukunimekseen Pesola asuessaan nimenomaan tässä talossa. Mistä uudistila sai nimensä, siihen on Ritva löytänyt varteenotettavan selityksen. Mielenkiintoista oli havaita, että yksi Pesolan talon tyttäristä tulee myös omaan sukuuni eli hänestä tuli miniä Ylikiimingin Joloskylän Kokkoniemen no…
-
Murtomäen Piilola
Karl Jakob Jaakonpoika Jurvelin, joka oli alkuaan utajärvistä lukkarisukua, rakensi Piilolan talon perheelleen 1910-luvulla. Tyttärentytär Elsi Lehikoinen on kirjoittanut mummolastaan ja lapsuuden kotitalostaan. Talo on edelleen suvun hallussa, Elsin omistuksessa mieluisana kesäpaikkana. Lue Piilolasta täältä.
-
Hangaskangas no 43 historia
Talonnimenä on vaihdellut Hangas, Hangaskangas ja Kalila. Sakari Pekanpoika Kalinen ilmestyy Laitasaareen uudisasukkaaksi perheineen vuonna 1759. Sitä ennen hän oli ollut jo muutaman vuoden kylällä renkinä. Hangaskankaan tilalla on myös taiteilija Vilho Lammen juuret, lue tästä lisää. Vilhon kerrotaan myös olleen työmiehenä Kaupeilla Viinikassa no 8, ilmeisesti 1920-30 lukujen taitteessa.
-
Rahko no 11 historia
Tämän talon historiaa on veivattu – historiallisen kauan! Ainakin jos sivuston aikajanalla mitataan. Koska kirjoitin aiemmin Hyrkistä no 12, oli luonnollista että koetan saada Rahkonkin asujaimiston kasaan – onhan Hyrkki aikoinaan Rahkosta jaettu. Rahkosta lohkotun Rahkolan talon historiaa kokosin myös, taisi olla niitä ensimmäisiä kirjoitelmia. Rahkoa jopa 1500-luvulta lähtien asuttanutta sukua muutti talosta joen toiselle…
-
Koskenniska no 77 historia
Koskenniskan uudistila perustettiin 1800-luvun ensi vuosina Sanginjoen varrelle. Tilannimenä on myös ollut Vaara. Koskenniskaa on omistanut vuodesta 1831 lähtien sama suku, eli jo 183 vuoden ajan (2015). Talon historiikin voit lukea tämän linkin kautta. Lämmin kiitos omistajasuvulle avusta asujaimiston selvittämisessä sekä upeista kuvista!