-
Lohelan serkusten hillareissu
60-luvun alkupuolella käytiin useita hillareissuja serkkuni Kalervon kanssa. Matkat suuntautuivat Sanginjoelle päin. Vuonna 1964 lähdimme Kalervon valkealla Skodalla hillaan. Ajettiin Pyhäselän laitaan. Käveltiin kankaan poikki ja pian oltiin Itkusuon laidassa. Päästiin heti poimintaa aloittamaan. Kierreltiin pikkusoita ja mentiin yhä kauemmas, maastossa oli kapeita pitkiä soita ja niiden välissä yhtä kapeita kankaita itä-länsisuunnassa.
-
Myllynhoitajan tytär, Onteron emäntä
Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Äiti! Äiti rukka istuu hämärässä huoneessa. Isän istuttamaa haapapuuta tutjuttaa ikkunan alla Pohjanlahdelta puohuva syksytuuli. Vanha sokea äiti. Nuorimmaisen viesti yhä viipyy… Voineeko äiti kohtakaan antaa tietoja olemisestaan ja elämästään. – Kuuntele…
-
Isäni, laivuri Matti Esanpoika Mäkelä
Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Ritva Leinosen lähettämien runojen myötä olemme tutustuneet Salliin ja hänen sujuvasti soljuvaan tekstiinsä. Myös allaolevassa on sanoja, joita ei enää suomenkielessä juuri käytetä – mikä tekee tekstistä vieläkin viehättävämpää. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Isäni oli havainnut…
-
Muistikuvia pappilan elämästä
Kirkkoherra Samuel Abraham Strömmerin vaimo Alma Augusta (o.s. Bäckwall) oli sanalla sanoen luontoihminen: hän perusti Kortilan pappilaan laajan puutarhan kasvimaineen. Alma teetätti puutarhaan puiset vesijohdot ja kasvatti mm. parsaa, mikä on varmasti ollut erikoinen herkku Laitasaaressa 1890-luvun lopulla. Pappilan pihapuissa oli paljon lintuja, mm. useita pöllöjä pesueineen, vuodesta toiseen. Alma-rouva hoiti loukkaantuneita pikkulintuja; tiputti niiden…
-
Pellonraivausta ennen koneaikaa
Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.