-
Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6
Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella…
-
Pakanalliset Jumin häät – osa 2
Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. Tähän tekstiin saatiin mahtava täydennys Mikko Moilaselta joka löysi hukassa olleen välikäräjien pöytäkirjan. Ks. osa 1. Muhoksen seurakunnan historiassa on kerrottu Jumihäiden yhteydessä sattuneesta tapauksesta, jossa Siekkisen talossa piikana olleen Anna Kaisa Henrikintytär Ruuthin väitettiin tulleen raskaaksi. Kirjassa on kopio rovasti Johan…
-
Pakanalliset Jumin häät – osa 1
Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. 1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.
-
Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla
Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle…
-
Putaalan Terttu muistelee
Kempeleessä nykyisin asuva Maria Terttu Päätalo (o.s. Putaala, s. 1924) on muistellut lapsuuden perhettään veljentyttären Taina Kosken pyynnöstä. Tertun isän Juho Putaalan (Johan Jakob, s. 11.7.1898, k. 1977) suku oli lähtöisin Putaalasta no 48. Juho mm. muurasi Rahkolaan uunin ja lauloi muuratessaan ”Kaunis oli ilima, mutta kauniimpi oli Hilima…” Oli mukava huumorimies. Näin kertoi Erkki…