-
Sirkka – sotahevonen
Kuvassa Alakonnun hevosia. Sirkka-tammaa, joka on toinen hevonen oikealta, pitelee ilmeisesti talon isäntä Niilo Kontu (s. 1908). Tämän tarinan Sirkasta kertoi minulle Hilkka Kontu valokuvien skannauspäivänä Huovilan koululla ja oli niin erikoinen että jäi mieleen. Onko teillä muilla tietoa/muistoja hevosten tai autojen takavarikoinnista Laitasaaresta sota-aikana armeijan tarpeisiin?
-
Rahkon Janne oli aika viikari
Pete Silenius muisteli isoisäänsä Janne Rahkoa (Johan Aapram, s. 30.5.1911, k. 4.6.1991), Rahkolan isäntää: Jannehan asui tässä meillä syytingillä kuolemaansa asti. Vanhempani olivat kovia reissaamaan jo silloin, joten vietin usein Jannen kanssa aikaa täällä kotosalla. Janne kertoi tarinoita, jotka muistuvat näitä sivuja selatessa mieleen.
-
Kurkia ja kauriita
Metsäkauriit ja kurjet laidunsivat vappupäivän iltana sulassa sovussa samalla pellolla Laitasaaressa. Sain kuvata niitä rauhassa auton avoimesta ikkunasta noin 100 metrin päästä. Pitkällä putkella olisi hyvä kuvaaja saanut upeita kuvia, mutta hienon elämyksen sain minäkin talteen. Kurjet ovat olleet kevään airueita jo entisaikoinakin. Kaiku-lehden mukaan keväällä 1898 kurkia saatiin odotella pohjoiseen:
-
Hevosajokortti vuodelta 1916
Tietäisikö kukaan – tai arvaisiko – mikä lienee tarkoitus oheisella dokumentilla? Ilmeisesti tällainen todistus on pitänyt hakea maassamme ennen itsenäisyyden ajan alkua?
-
Paimenpoika Korteselässä
Korteselän talossa asuivat Yrjö Väisänen (s. 1902) ja vaimonsa Hanna o.s. Ahlström (s. 1904). Väisäsillä oli pari-kolme lehmää, joista elanto saatiin. Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli kolme kilometriä suuntaansa.