Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Poismenneitä kristittyjä muistellessa

    Artikkeli on ollut joko Kalevassa tai Kaiku -lehdessä sen jälkeen, kun siinä mainitut henkilöt ovat jo kuolleet. Tekstissä kerrotaan, että kirjoitus on tehty pari vuotta Väärän papan (Antti Väärä) kuolemasta (1947). Ei ole varmaa tietoa siitä, kuka nimimerkki H.P. on ollut. Todennäköisesti Hanna Pasanen o.s. Hämälä. Väliotsikot ovat tallentajan eli Ritva Marttilan.

    Useasti olen minä ajatuksissani muistanut teitä, te poismenneet harmaahapsiset uskovat tädit ja sedät. Sieluni silmäin edessä viivähdätte te muistikuvina kaikki yhdessä ja jokainen teistä erikseen. Olemuksenne, näkönne, niin – liikkeennekin keskellämme niin hyvin muistan – kaikki te liikutte yhtenäisenä, iän harmaannuttamina tuossa pyhässä kristillisessä hartaudessanne. Niin, tuollaisina te yhäkin keskellämme muistokuvina liikutte.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Polttoainepula (1945)

    Luin tästä Kalevasta erään ilmoituksen, joka pani tunteeni lievimmin sanoen: kuohuksiin. Taisi olla VR:n polttoainevarasto tai jokin sentapainen firma, joka ilmoitti ostavansa 4.000 kg kessua. Luin sen ja jahkasin, että siinä se nyt on – ei ole ollenkaan ihme, ettei tahdo olla liikkeissä kessuja, kun Valtion Rautatiet ovat niitä ruvenneet polttamaan. Vetureissa tietysti! Sillä ne ovat junat innostuneet seuraamaan myöskin aikataulua, kun ihan kessun voimalla…

    Yrittikin se junien kulku mennä ihan piirileikiksi, kun tännekin päin päiväjuna tuli yöllä ja yöjuna aamulla. Mutta kessu on saanut aikaan ihmeitä.

    (lisää…)

  • Hyvää Juhannusta!

    Lue aiempia kirjoituksia Juhannuksesta – Juhannusperinteistä – Juhannusta ennen vanhaan – artikkelit avautuvat kun linkkejä klikkaa.

    Keitä on kuvassa soutelemassa? Klikkaa kuvaa.

  • Murtomäen Piilola

    Karl Jakob Jaakonpoika Jurvelin, joka oli alkuaan utajärvistä lukkarisukua, rakensi Piilolan talon perheelleen 1910-luvulla.

    Tyttärentytär Elsi Lehikoinen on kirjoittanut mummolastaan ja lapsuuden kotitalostaan. Talo on edelleen suvun hallussa, Elsin omistuksessa mieluisana kesäpaikkana.

    Lue Piilolasta täältä.

  • Hangaskangas no 43 historia

    Talonnimenä on vaihdellut Hangas, Hangaskangas ja Kalila. Sakari Pekanpoika Kalinen ilmestyy Laitasaareen uudisasukkaaksi perheineen vuonna 1759. Sitä ennen hän oli ollut jo muutaman vuoden kylällä renkinä.

    Hangaskankaan tilalla on myös taiteilija Vilho Lammen juuret, lue tästä lisää. Vilhon kerrotaan myös olleen työmiehenä Kaupeilla Viinikassa no 8, ilmeisesti 1920-30 lukujen taitteessa.