Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Vanha sukuraamattu

    Raamattu 1790-luvun lopulta

    Michel Kocko on Tämän piplijan omistaja eli Walpuri Kylmänen eli Talon emäntä Walpur Kocko ja tämän piplijan on minun isäni Michel Kocko minulle lämpymästä käjestän nijn mjnä myös Tahdon anta minun waimolleni Walpor Kylmäselle ja joka hänen nimesä pyhgi pois Tästä girjasta hänen on wanhurskas Jumala pois pyhgiwä elämän kirjasta ja hän on lujettawa niden sekan jotaka tulesa palawat

    Michel Kocko
    eli Walpor Kocko
    Temmes den 21 april 1811

    Ala-Temmeksen Kokon no 8 isäntä Mikko Mikonpoika Kokko (s. 8.8.1786) oli avioitunut Valpuri Juhontytär Hyryn eli Kylmäsen (s. 5.4.1777) kanssa 28.11.1809. Heille syntyi tytär Liisa (Elisabeth, s. 23.3.1815). 1

    (lisää…)

  • Aappo Kesti oli pitäjän piiskuri eli profossi

    Pikku-Viinikka eli Viinikanoja

    Viinikanojassa no 67 asunut Aappo Pekanpoika Kesti (s. 17.9.1770) hoiti isännän tehtävien ohella pitäjän piiskurin tointa.

    Piiskuri oli nimitys, jonka virallinen nimi oli profossi. Alkuaan tehtävänä oli 1600-luvulla järjestyksen valvominen, mutta myöhemmin tehtäviin kuului sotilaiden majatalon pitäminen sekä vielä myöhemmin rangaistuksien toimeenpaneminen ja valvominen. Käräjät tuomitsivat usein raipparangaistuksia ja profossin tehtäväksi jäi niiden toimeenpaneminen. Prossin arvovalta laski huomattavasti ja tästä johtuen virkanimeksi muodostui pikkuhiljaa piiskuri. (lisää…)

  • Puumerkit vuodelta 1830

    Muhoslaisia puumerkkejä

    Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1

    1. rivi: kirkon kuudennusmies Anders Keinänen Utajärven Juorkunasta sekä kihlakunnan lautamiehet Philipp Taivall Sanginkylästä, Jacob Seppänen Ahmakselta ja Anders Kallio Utajärvenkylästä
    2. rivi: Bertill Hardicka, Matts Laucka, Matts Wallkonen ja Henrik Karrhu Laitasaaresta
    3. rivi: kihlakunnan lautamies Abram Kosunen Laitasaaresta, Sanginkylästä Johan Kärppä
    4. rivi: Ahmakselta Samuel Kolehmainen, Muhoskylästä Abram Henttula ja Johan Kuckonen
    5. rivi: kuudennusmies Hans Tihinen Laitasaaresta ja kruununtilallinen Anders Myllyranda Niskalta
    6. rivi: verotalonpojat Johan Pyykkö Ahmakselta, Anders Korrhonen Utajärvenkylästä ja Johan Pellkonen Sotkalta

    Puumerkki (ruots. bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.

    (lisää…)

  • Taiteilija Aarre Viinikanoja

    Varma Aarre Johannes Viinikanoja (s. 9.1.1918 Oulu, k. 27.1.1981 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari. Viinikanoja opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1940–1941. Hän debytoi taiteilijana Oulussa vuonna 1953.

    Kuvassa teos Rämesuo, v. 1970.

    Viinikanoja osallistui lukuisiin Suomen Taiteilijain näyttelyihin, Suomen taideakatemian 3-vuotisnäyttelyyn ja useisiin kansainvälisiin näyttelyihin.

    Hänet palkittiin lukuisilla diplomeille, mitaleilla ja kunniapalkinnolla kansainvälisissä näyttelyissä, muun muassa Lontoon biennaalissa Englannissa vuonna 1971, Palme d’Or -näyttelyssä Ranskassa vuonna 1974 ja Accademia Roma -näyttelyssä Italiassa vuonna 1972. 1 2

    Aarre Viinikanojan isä oli Juho Pietari Pietarinpoika Viinikanoja (alk. Kaveri, s. 25.12.1884 Viinikanoja no 67) ja äiti Johanna Vouti. Aarren puoliso oli Matilda Erika Ronkainen. 3

  • Suvivirren säveltäjän sukua Muhoksella

    Laitasaaren kukkaistytöt

    Suvivirsi on virsikirjan virsi numero 571, ja se alkaa sanoilla Jo joutui armas aika (ruots. Den blomstertid nu kommer). Virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Virsi on yhtä rakastettu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin.

    On otaksuttu, että virren alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu ”Israel Kolmodin (?) 1694”.

    Kolmodin-suvulla on etäinen linkki Suomeen, sillä Israel Kolmodinin sisaren kautta siitä polveutuu Wåhlberg-suku, jonka jäseniä asettui 1700-luvulla asumaan Oulun seudulle. Kyseiseen sukuun kuului esimerkiksi presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig Wåhlberg.

    (lisää…)