Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Google Analytics antaa sivuston käyntistatistiikasta seuraavat luvut:
Käynnit: 239 799
Yksittäiset lukijat: 100 010
Sivukatselut: 879 995
Sadantuhannen yksittäisen lukijan raja olisi tosin ylittynyt aikoja sitten jos emme olisi pitäneet kesätaukoja. Edelliset lukemat näet täältä, viime huhtikuulta.
Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja.
Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.
Kaikkien kylähistoriakirjan ennakkotilanneiden kesken on arvottu 20 kpl kalentereita. Olemme ottaneet sähköpostitse yhteyttä jokaiseen arvonnassa voittaneeseen. Samoin kirjan tai kalenterin tilanneisiin.
Kirjoja voi tietysti tilata edelleenkin. Sen verran on tilauksia nyt koossa, että ensimmäinen painosmäärä on 200 kpl. Monet kiitokset kaikille ennakkotilanneille!
Ks. kirjatiedote – suoraan tilauslomakkeeseen pääsee tästä.
Päivärinne marraskuussa 2016. Oikealla tie, joka vie vastakaavoitetuille Päivänpaisteenmaan tonteille, joille infraakin on jo rakennettu.
Reijo Kamulalla on arkistossaan Sanginjoen kansakoulun papereita. Ohessa osa koulurakennuksen kustannusarviosta vuodelta 1914