Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

    Väänäsen perhe 1950

    Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset

    Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

    (lisää…)

  • Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa (1929)

    Jean Sibelius

    Mäntylästä, kirkkoherran kesäpaikasta on löytynyt jokin aika sitten useita vanhoja kirjeitä ullakon sahanmuhista, jopa ”vanhan Sampan” ajoilta. Allaoleva referointi ei tosin ole näistä löydöistä.

    Kirkkoherra Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigrid Strömmer (o.s. Hämäläinen, s. 11.5.1879 Helsinki), jota myös Hilliksi kutsuttiin, kirjoittaa kirjeessään sisarelleen Armi Klemetille 12.6.1935:

    Kuulen tässä saman aikaa sinfoniakonserttia, Sibeliuksen ihanat sävellykset. Varmaan olette nyt konsertissa, siellä on varmaan juhlahetki.

    (lisää…)

  • Näyttelijä Siiri Angerkosken sukujuuria Laitasaaressa

    Pekka Puupää

    Näyttelijä Siiri Saimi Angerkosken (o.s. Pelkonen, vuodesta 1904 Palmu, s. 21.8.1902 Oulu, k. 28.3.1971 Helsinki) 1 isä hopeaseppä Kustaa Sakarinpoika Palmu (ent. Pelkonen, s. 3.4.1880, k. 19.10.1937 Pori) syntyi Laitasaaressa, ilmeisesti hänen vanhempiensa Sakarin ja Marian asuessa Halosessa no 54. Siirin äiti oli Hanna Juhontytär Johansson (sukunimi vuoteen 1899 Jaara, s. 9.3.1877 Ii), pariskunta oli vihitty Ruotsin Haaparannassa 2.2.1902. Perheeseen syntyi vielä tyttäret Iines Ihanelma (s. 4.1.1905 Turku) ja Irja Inkeri (s. 7.2.1907 Maaria). Hanna lähti Amerikkaan ja hänet julistettiin kuolleeksi 10.12.1979 Oulun RO:n toimesta. Viimeinen, vielä varmistamaton tieto hänestä on vuoden 1949 äänestysluettelossa, Port Arthur, Ontario Kanada. 2

    Kustaa Pelkosen vanhemmat olivat Sakari Riitanpoika Pelkonen (alk. Pikkarainen, s. 15.5.1849 Oulujoki) 3 ja Maria Simunantytär Pussinen (myöh. Niemelä, s. 13.11.1851 Utajärven Niskankylä, Myllyrannan ruukki, k. 1934 Muhos). 4

    (lisää…)

  • Kappalainen Gabriel Ståhlberg

    Pappila Rovastinojan puolelta

    Kappalainen Gabriel Ståhlberg kastettiin Raumalla 23.7.1699. Hänen isänsä Georg Fabricius oli Rauman kirkkoherrana vuodesta 1689 lähtien. Ståhlberg vihittiin vuonna 1727 Elsa Groopin kanssa. Hänen isänsä oli puolestaan Oulun pormestari Esaias Groop.

    Gabriel oli Pudasjärven kappalaisena vuodesta 1725 lähtien mutta joutui kunniariitaan paikallisen nimismiehen kanssa. Sitten hän tuli valituksi kappalaiseksi Muhokselle. Ståhlberg asui Kortilassa no 34, joka oli ensin virkatalona, mutta asuminen siinä oli vaikeaa, koska talo oli huonokuntoinen. Vuoden 1734 käräjillä Ståhlberg valitti, että Kortila oli kelvoton asunnoksi. Tuolloin talossa oli vain savupirtti, jossa perhe ja palvelusväki yritti tulla toimeen. Päivisin pirtti oli lämmittämisen takia täynnä savua, joten sisällä oleminen mahtoi olla tuskallista.

    (lisää…)

  • Jäidenlähtö 13.5.1929

    Jäidenlähtö Oulujoessa 13.5.1929

    Valokuvan ottanut Martti Kesäniemi kertoo Oulujoen jäidenlähdöstä 84 vuotta sitten (91 vuotta sitten; 2020) – klikkaa kuvaa, niin näet sen isompana – sekä kuvatekstin

    Joka asui Oulujoen törmällä, tuli yleensä vuosien varrella tuntemaan joen salaisuuksia. Niinpä myös jäiden lähtö tiedettiin muutaman vuorokauden tarkkuudella. Kun minä sain vanhemmilta henkilöiltä tietää tuon odotettavissa olevan jäiden lähdön, oli minun mielenkiintoni kokonaan keskittynyt tulossa olevaan tapahtumaan. Saatoin tuntikausia vain kuljeskella pitkin törmiä tuijotellen jokea.

    (lisää…)