Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Lusikka no 62 historia

    Matti Lusikan ja isänsä Juho Lusikan puumerkit (1835)
    Matti Lusikan ja isänsä Juho Lusikan puumerkit (1835) – klikkaa kuvaa isommaksi

    Laitasaaren Sanginjoen Lusikan no 62 historia alkaa viimeistään 1776 kun Oulunsuusta muutti Jaakko Heikinpoika Turkka (s. 1746) – hän oli todennäköisesti tilan perustaja. Perimätieto kertoo, että nimi Lusikka tuli tilalle Sanginjoessa olevasta lusikan muotoisesta mutkasta. Jaakko kirjattiin jo vuonna 1776 henkikirjaan Lusikan nimellä, joten varhaisessa vaiheessa hän on nimen saanut tilalleen ja kirjureiden myötä itselleenkin.

    (lisää…)

  • Huoltokatko sivustolla viikonloppuna

    Tulevana viikonloppuna su 2. helmikuuta päivitämme jälleen sivuston tekniikkaa. Huoltokatkon ajan sivuston etusivulla näkyy tiedote asiasta eikä sivuja pääse lukemaan. Tiedotusta tarvittaessa Laitasaaren Facebook-ryhmässä.

  • A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta

    Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset!

    Suvela, Snellman

    Kuvassa Suvelan edustalla vas. Aina Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston rehtori Artturi H. Virkkunen ja ylimetsänhoitaja Ivar Snellman lapsineen; Asta (Kärki), Olli ja Gösta.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Uudet suunnat rakastumisessakin (1925)

    Kaleva-lehti

    Täällä Gasellin lempi niin hento ja arka.
    Kyllikin sydänkin puhtoinen myös tarttuvi paulahan.
    Elämän lanka ja Pihlajanterttukin nuhteeton – – –

    Kyl. L. 1.8. -25

    Rakastuminen on sangen vanha ilmiö. Ensiksikin Aatami rakastui Eevaan – heti kun näki tämän kuuluisan kaunottaren. ”Tämä on minun lihaani ja luutani”, sanoi hän hyvinkin asiallisesti ja kun Eevalla ei ollut valikoimisen varaa, niin hän varsin mielellään oli Aatamin lihaa ja luuta.

    (lisää…)

  • Kevättä odotellessa

    Ruusukatu Oulussa 2013

    Ruusutarhaan keskellä paukkuvaa pakkasta – muistatteko tätä?

    Kaisa Salmen Ruusuteos palkittiin vuoden 2013 julkisuustekona. Salmen taideteos toi Oulun keskustaan 34 000 ruusupensasta, jotka ilahduttivat oululaisia vajaan viikon ajan elokuussa. Pakkahuoneenkadulle levittäytynyt taideteos valloitti oululaiset välittömästi. Tämä todettiin myös palkintoperusteissa. Ruusutaideteosta kiitettiin raikkaana ja ennakkoluulottomana: ”Kaisa Salmi sai oululaiset hymyilemään ja todisti pitämättömästi ruusuillaan, ettei kyynisyys ole vielä saanut oululaisia kuristusotteeseensa.” 1

    Taiteilija Kaisa Salmen juuret vievät myös Laitasaareen, Penninkankaan no 56 taloon. Terveiset Kaisalle!

    Lisää kuvia täällä. Kevättä odotellessa!