Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Äiti, älä lähde!

    Lapseni kiintymys minuun,
    äitiinsä on järkkymätön.
    Hän ehähtää minut ovella:
    — Äiti, älä lähde!

    Tämä kuulostaa käskyltä, lailta.
    Koetapas olla noudattamatta,
    läpipäästä pienoisesta lukosta:
    — Äiti, älä lähde!

    Ja minä en selviytynyt. En voinut,
    vaikka huomasinkin ajan tulevan
    jolloin kotkan valtavankat siivet
    hän aistii seljässänsä kantavina,
    on kärsimätön, voimakas ja suuri.
    (Äiti väisty!)
    ja tuskin hyvästellä ehtii kanssani
    kun omaan elämäänsä poika syöksyy.

    Vierivät vuoteni, kymmenet vuodet,
    sadat on huoleni,
    vain minä en uskalla kuiskatakaan perääsi:
    —  Älä lähde, poikani!

    – Niina Altovskaja, suomennos Salli Lund

  • Laitasaari-Seura kiittää jäseniään!

    Lämmin kiitos teille, Laitasaari-Seura ry:n jäsenet!

    Kiitämme kaikkia jäsenmaksunsa suorittaneita. Olette myös ilahduttavasti kartuttaneet vapaaehtoisin lahjoituksin kyläkirjaprojektimme painatusrahastoa. Nyt uskallamme jo sanoa, että siitä tulee sittenkin totta!

    Sinä joka et vielä ole jäsen – tervetuloa mukaan toimintaan ja tukemaan työtämme!

    Tutustu seuraan täällä ja täytä jäsenlomake täällä. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan sihteeriin – yhteystiedot täällä.

    Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

  • Elvi Haatajan muistelmia

    Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla.  

    Haatajan Elvi (s. 1911), jonka kotitalo oli Honkarinta no 78, on muistellut seuraavaa:

    Pikkaraisen no 72 isäntä oli viemässä tervaa Ouluun. Hän kuljetti tervat Laitasaaren Laukan tilan rantaan ja siitä oli tarkoitus jatkaa veneellä Oulujokea myöten Ouluun. Kun venettä lastattiin se kaatui, mutta isäntäpä ei harmitellut karanneita tervatynnyreitä, vaan kun itsekin oli muljahtanut jokeen – oli vain päivitellyt, että kastuikohan rahat!

    (lisää…)

  • Laitasaaren karjakanta vuonna 1882

    Senaatin talousosaston kamaritoimituskunnan kamarikonttorin arkistosta löytyvät kunnittaiset tilastot tilakohtaisesta kylvöstä, sadosta ja karjakannasta.

    Ohessa poiminta tästä arkistosta. 1 – jostain syystä linkin asetus ei onnistu https://digihakemisto.net/item/453469819/6292931687/247

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Virsi ensin, pamaus sitten (1926)

    On kaunista olla periaatteilleen uskollinen; jos vaikka erehdys sattuu, vastatkoon periaate puolestaan. Siitä ei kuitenkaan sakoteta eikä panna jalkapuuhun.

    Joskus saatetaan itse periaatekin julistaa pannaan, mutta harvoin se tapahtuu yksimielisesti, ja kuka voi väittää, että enemmistö, joka määrää periaatteen kohtalon, on aina ja ehdottomasti oikeassa. Kaikkiallahan on pimeä ja valo esiintyy vain pieninä pilkkuina. Laadittaisiinpa kerran koetteeksi perustuslaki, jonka mukaan vähemmistö aina voittaisi. Ei siitä maapallon magneettinavat katkeaisi.

    Sitä, että entisajan ristiritarit ensin tappoivat turkkilaisia ja sitten rukoilivat Vapahtajan haudalla, on alettu nykyajalla pitää vähän sopimattomana; mutta kun suuri Kustaa Aadolf ensin rukoili ja sitten surmasi katolilaisia, ei sitä lainkaan pidetä törkeänä – luterilaisen periaatteen mukaan.

    (lisää…)