Kansanopettajan ohdakkeinen tie ei vaadi yksinomaan päteviä tietoja ja taitoa, vaan se ennenkaikkea edellyttää eräitä henkilökohtaisi ominaisuuksia, joita on suotu vain aniharvoille. Maria Tähtelä oli yksi sellainen, jonka kehtoon suopea kohtalo oli lahjoittanut opettajan ja kasvattajan rikkaat kumminlahjat ja ne hän uskollisesti tahtoikin kantaa nousevan ihmistaimiston hyödyksi ja onneksi.

Maria Tähtelä syntyi Haapaveden Tähtelän talossa talonpoikaisessa kodissa. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Pirteä ja tiedonhaluinen oli Maria-tytär ja henkinen lahjakkuus ilmeni jo hänessä lapsena olleessaan, vaikkakin ruumiin voimat olivat heikot, jonka kohtalon kirot painoivat läpi koko elämän.

Mutta että hänestä oli tuleva kasvattaja, opettaja, silloin jo orastavan kansansivistyksen heikkojen taimien ensimmäisiä vaalijoita, kenties oli sen ajan talonpoikaistyttärelle liian korkea unelma, jonka saavuttaminen tuntui miltei ylivoimaiselta.

Opettajaksi valmistui Maria Tähtelä Jyväskylän seminaarissa. Muhoksen Ponkilan kansakoulun opettajaksi hän tuli 2.7.1880, hoitaen sitä 1.9.1888 asti, jolloin siirtyi Laitasaaren vasta avatun koulun opettajaksi, jossa hän vaikutti aina 1.9.1902 asti, ollen nyt pakotettu yhäti riutuvan terveyden takia jättämään hänelle jo kahden vuosikymmenen aikana rakkaaksi tulleen opettajanuransa, siirtyen jälleen synnyinpitäjäänsä Haapavedelle, jossa omaisten parissa vietti lopun elämästään. Vuoden 1917 kuolema, tuo suuri vapauttaja, päätti kärsimyksistä rikkaan elämän. Siinä Maria Tähtelän elämän ulkonaiset piirteet.

Muhoksen kansakoululle ja nyt jo vanhenevalle oppilas- ja miehuutensa kukoistuksessa eläville ikäpolville, jotka kuuluivat Maria Tähtelän monilukuiseen oppilasjoukkoon, joille hän yli kaksikymmenvuotisen työkautensa aikana jakoi sielunsa parhaat aarteet, on jäänyt hänestä kaunis, unohtumaton muisto, jota ei mikään ole kyennyt tahraamaan. Maria Tähtelälle oli suotu kyky voittaa oppilaansa, jonka kaikissa vaiheissa kykeni sitomaan itseensä syvillä rakkauden siteillä.

Hänen elämänkatsomuksensa oli vakavan kristillisyyden kirkastama ja sen hän tahtoi jättää perinnöksi oppilailleen, joiden tulevaisuutta hän niin hellien hoiteli, eikä hän koskaan tehnyt oppilaisiin nähden minkäänlaista eroitusta, sen ajan jyrkästä, ihmiset eri säätyihin silpovasta katsantotavasta huolimatta. Yhtä rakas oli hänelle säätyläisen rinnalla – käyttääksemme sen ajan sanontatapaa – talon ja torpan lapsi. Hän suri heidän kanssansa, mutta iloitsi jokaisesta oppilaansa voitosta.

Minun käteeni on Jumala antanut aarteen, kun hän on johdattanut minut nuorten ihmistaimien ohjaajaksi, ja sen leiviskän minä hoidan parhaan kykyni ja ymmärrykseni mukaan tässä elämässä ja minun on vastattava siitä iänkaikkisuudessa, se oli Maria Tähtelän opettajakutsumuksen ylevä mutta lahjomattoman velvoittava periaate.

L. K. (Liisa Juhontytär Kärnä (s. 1872 Kopsa no 42), Soljan huom.) ¹

P. S. Kopio muistokirjoituksesta saatu Kaarlo Keräseltä. Maria Gustava Aapontytär Tähtelä (s. 5.2.1853 Haapavesi, k. 64-vuotiaana 25.6.1917 Haapavesi). Vanhemmat talollinen, lautamies ja kirkkoväärti Aappo Aataminpoika Marttala eli Tähtelä ja vaimonsa Loviisa Juhontytär Junno. Kuolinilmoituksessa mainitaan opettaja Tähtelällä olleen kasvattitytär; henkikirja vuodelta 1915 kertoo että hänen nimensä oli Kaisa Eskola.