Aihearkisto: 9 Ylikosunen

Jaakko Kinnulan muistokirjoitus (1933)

Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan. Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan Ylikosusen ja Niemen tilat Muhoksen Laitasaaresta. Tiloja, jotka olivat yhdysviljelyksessä, kunnosti maanviljelijä Kinnula huomattavasti sekä maiden että rakennusten puolesta. Majatalo oli tilalla noin 30 vuotta, aina siihen saakka kun rautatien takia majatalon pito lopetettiin.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kinnulan kestikievari

Ähkylän no 37 edesmennyt isäntä Martti Kesäniemi kirjoittaa Tarkoitukseni on kertoa omalla kylällä olleesta kestikievarista, jonka itsekin hyvin muistan. Minulla oli tilaisuus saada vieraakseni tämän kievarin toiseksi vanhin poika, joka ehti ajaa kievarikyytejä useita vuosia. Vaikka siitä kun heillä kestikievaritoiminta loppui 1927 on kulunut jo 65 vuotta, on Aarne Kinnula (s. 1908) siinä kunnossa, että pystyisi viedä kyydin seuraavaan kievariin, jos olisi hevonen ja pelit, tiellä keliä eikä autoja pörräämässä. Istuttiin pöydän ääressä ja muisteltiin yli kaksi tuntia sitä kievariaikaa. 1 Kievarioikeudet kolmeksi vuodeksi Kinnulan talo (oikeammin Ylikosunen no 9) sai kievarioikeudet 1886 ja se oli heillä koko loppuajan. Oikeudet … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen, 38 Inkala, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ylikosunen no 9 historia

Pikkusaarela jouduttiin purkamaan Valtatie 22:n rakentamisen alta. Olemme saaneet luvan käydä kuvaamassa myös Ylikosusen talon, mutta toistaiseksi lumitilanne estää kuvausreissun! Edit: nyt on kuvattu! Kosulankylän tilusasiat eivät olleetkaan aivan helppoja. Milloin on lisätty, milloin yhdistetty ja erotettu – liekö koskaan poistettu – manttaaleja. Sari joutui taas pähkäilemään visaisimmat ja vanhimmat jutut. Saarelasta on lähtöisin monen oululaisen – ja muhoslaisen – tietämän Kenkä-Kosusen perustaja Aappo Kosunen jonka lentävä mainoslause oli Kengittäjä keisarin ajoista lähtien. Aappo Kosunen palveli Oulun tarkk’ampujapataljoonassa ennen kauppaliikkeen perustamista. Pataljoonasta on 1890-luvun vanhoja kuvia Kalevan galleriassa (tilaajille). Ylikosusesta no 9 jaettuja tiloja ovat mm. Saarela, Kinnula ja Piilola, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula, 9 Ylikosunen - Piilola | Avainsanoina | Jätä kommentti

Taksa asianomaisille kestikievareille Oulun läänissä (1911)

Kosulan kestikievaria pidettiin vuoteen 1927 asti. Ensimmäiset maininnat Laitasaaren kestikievareista ovat 1760-luvulta Kestistä no 35. Ylin kestikievarin taksa Oulun seudulla, suluissa alin, punaisella Muhoksen taksat (Hyrkkään kestikievari 1913) 1 ruoka-ateria, lämmintä ruokaa 2 mk (75 p) 1,10 mk 1 ruoka-ateria, kuivaa ruokaa 1 mk (50 p) 1 mk 1 litra maitoa 30 p (15 p) 10 p 1 litra piimää 15 p (5 p) 10 p 1 kilo voita 3,50 mk (2,50 mk) 3 mk

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren Nuorisoseurasta v. 1924

Laitasaaressa toimineen nuorisoseuran talo eli Tupa paloi vuonna 1969 ja samalla tuhoutuivat seuran vanhimmat asiakirjat. Senpä vuoksi ei ole koskaan täysin varmaksi tiedetty, milloin yhdistys perustettiin. Vanhimman säilyneen pöytäkirjan kopion mukaan perustamisvuodeksi arveltiin 1913. Liitto-lehdessä julkaistiin seitsemänsivuinen Muhos-pitäjänumero 11.7.1924. Lehdestä löytyikin sivulta 7 mielenkiintoinen nuorisoseuraa käsittelevä artikkeli: Vuosisadan vaihteessa perustettiin nuorisoseura Laitasaaren kylään. Seura toimi aluksi vilkkaasti, pitäen kokouksia ja iltamia jäseniensä kodeissa. Syystä tai toisesta seuran toiminta nukahti joksikin aikaa, vasta v. 1911 (p.o. 1912) heräten uudelleen eloon, jolloin se perusti oman talon, nimeltä ”Tupa”, ja seuran nimikin muutettin Kosulankylän nuorisoseuraksi.

Tallennettu kategorioihin 29 Yrjänä, 38 Inkala, 54 Halonen, 56 Penninkangas, 71 Tuohino, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Aarnivalkeat

Toistakymmentä vuotta sitten oli muutaman talon (Saarelan) poika ollut kyntämässä kotitalonsa peltoja jokitörmällä. Äkkiä oli sahrojen kärki tarttunut johonkin kovaan esineeseen niin lujaan että iso, vahva hevonen pysähtyi. Ajaja oli mitään aavistamatta käskenyt hevosta, mutta samassa oli alkanut mullasta kuulua helinää ja ”saharan” kärkeen oli ilmestynyt hyvin suuren pullon suuosa. Mies oli arvellut että pullossa oli ollut rahoja, ”vain ne painuvat maan alle ku en älynny ottaa. Hajin kotuva lapijon ja kaivon sitä peltuva, mutta en mittää löytäny. Pullon katkennu laita oli aivan kirkas.” Aarnitulien, eli murteessamme aarrevalakijain sanotaan palavan kesäaikana. Silloin niitä sanotaan ”puhistettavan”. Veljeni oli kerran huomannut ison … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokanta

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokannasta löytyy muutamia laitasaarelaisten haastatteluja. Haastattelut on digitoitu ja niitä voi halutessaan tilata arkistosta. Linkkejä klikkaamalla pääsee katsomaan yksilöintitietoja. Haastattelut on tallennettu heinäkuussa 1959 ja kesäkuussa 1963. (Maria) Lyydia Eliaksentytär Saunakangas (s. 18.2.1885 Saunakangas no 74) – avioitui suutari Aaro Juho Jaakonpoika Pieniniemen kanssa, joka oli syntynyt Utajärvellä – asuivat Kylmälänkylällä – linkki Iida Sofia Antintytär Aho (s. 20.10.1889 Kuusamo) – avioitui Matti Kaarlonpoika Lusikan kanssa – asuivat Lusikassa no 62 – linkki Matilda Iikantytär Kangasolli (s. 5.4.1894 Kangasolli no 21) – 1. puoliso Heikki Kosunen, 2. puoliso Väinö Heikki Juhonpoika Saarela Saarelasta no 9 – asuivat … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 55 Vainiokangas, 62 Lusikka, 74 Saunakangas, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Kaisa Kosusen elatussopimus 1844

Täten minä Kaisa Kosunen olen holhoojani suostumuksella tehnyt sopimuksen veljeni Perttu Kosusen kanssa, että hän antaa minulle elatuksen kuolinpäivään asti, nimittäin kaksi ja puoli tynnyriä viljaa puoliksi ruista ja ohraa, leiviskän naudan- ja leiviskän lampaanlihaa palvattuna, leiviskän suolalohta, leiviskän suolasiikaa, leiviskän tuoretta kalaa, 1 ½ tynnyriä perunoita, 3 kannua viinaa, 5 leiviskää kahvia, 3 leiviskää sokeria, kannun maitoa Mariasta Mikkeliin, Mikkelistä jouluun puoli kannua ja muuna aikana 3/4 kannua, 5 leiviskää pellavia, yhden lampaan villan talvella ja kesällä kahden, pieksut, joka kolmas vuosi mustat kengät, 4 kappaa suolaa ja lampaannahkaisen karvanutun, ja jos sairastun enkä jaksa hoitaa itseäni, hän hoitaa … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Taloja vaihdettu kenkiin

Kuvan torppa ja sen omistajat eivät liity tarinaan, mutta on harvoja arkistossamme olevia torpan kuvia – klikkaa isommaksi Tällainen ”talonvaihto-operaatio” on päässyt aikoinaan sanomalehteen: Suutari Iikka Herman Putaala Muhoksella on suutari Antti Pellikalta vaihtanut talon 96 parilla naisten korkokenkiä. Niinikään Antti Pellikka 90 kenkäparilla vaihtanut talon Jaakko Kemilältä. Viimemainitun eukolla on nyt jalkineita neljäksikymmeneksi viideksi vuodeksi, jos 2 paria aina vuodessa menee. Mainitut talot ovat ainoastaan torppia, jotka kuuluvat Siekkilän maatilalle Laitasaaren kylässä Muhoksella. 1 P.S. Olisipa hauskaa tietää mitkä olivat nämä kenkiin vaihdetut torpat?

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen, 59 Hangaskankaanlaita, 9 Ylikosunen, Muut talot | Avainsanoina | Jätä kommentti