Aihearkisto: 8 Viinikka

Viinikka no 8 historia

Sarin kanssa yhteistyössä tätä selvittelimme, Sari ikivanhoja ja minä noita isovihan jälkeisiä aina nykyaikaan asti. Niinkuin melko usein. Erinomaisena apuna myös FM Hannu Romppainen sekä korvaamaton hieroglyfien tulkitsijamme Ritva Nygrén. Niin historiallinen tila että melkein hirvittää! Viinikan tilan ja siihen kuuluvien viljelysten yleisilme on säilynyt likipitäen samana 1700-luvulta lähtien. Erikoisia asukkaita kuten Muhoksen ensimmäinen nimismies – ja nyt tulee hieno virkamiesnimi – Bartholomæus Levander Österbotni. Arkisemmalta nimeltään hän oli Perttu Aaponpoika Lievonen, Honkalankylässä asuneen valtiopäivämiehen poika. Hänestä voit lukea lisää täältä. Toinen historiallisesti merkittävä suku oli Kajaanin pataljoonan Paltamon komppanian päällikkö Samuel Johan Löthmanin jälkeläiset, jotka vaikuttivat talossa 1803-75 eli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Majuri Löthmanin lahjoitus Muhoksen seurakunnalle

Winikka Hemman i Muhos socken äges af Fändriken Herr A. G. Löthman, Aftagen från Norra sidan om Elfven. Näkymä herra vänrikki A. G. Löthmanin omistamasta Viinikan talosta Muhoksen pitäjässä, piirretty pohjoispuolelta jokea. 8.9.1850. Kuvan oikeassa sivussa teksti: D. Nylander. Klikkaa kuvaa. Majuri Samuel Löthmanin leski Eeva asui miehensä kuoleman jälkeen hoitaen Viinikan tilaa vuodesta 1808 1 vuoteen 1837. Poika Axel jatkoi tilanpitoa vuoteen 1864 jolloin kuoli.

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Elämää Viinikassa

Reijo Kiira on haastatellut Kirsti Öröä (o.s. Kauppi) ja tämä kirjoitus liittyy Reijon tekemään sukututkimukseen. Reijo on Viinikan tyttären Maria Gustava Axelintytär Löthmanin ja tämän puolison, kruununnimismies Eric Kockin jälkeläisiä. Kirsti omistaa nykyisin Korilan eli Halkovaaran no 47. Viinikan no 8 omistajat ovat Yrjön veljen Aaro Kaupin jälkeläisiä eli Kirstin serkkuja. Kirsti syntyi Viinikan tilalla. Hänen isänsä Yrjö Kauppi ansaitsi elantonsa liikemiehenä Oulussa, jonne perhe muutti Kirstin ollessa seitsemän vuoden ikäinen. Oulussa hän kävi myös koulunsa. Kaikki kesät Kirsti vietti Muhoksella Viinikassa, jolloin perhe muutti Korilaan.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Oulun lasten kesäsiirtolat Muhoksella

Pohjan Kansa -lehdessä kirjoitettiin vuonna 1922 Oulun kansakoulun köyhien lasten kesäsiirtoloista, joita oli ympäri maakuntaa, myös Muhoksella: Kasvatuslautakunnan kesäsiirtola sijaitsi Oulujoen varrella Muhoksen Kosulankylässä Kangas-Koistilan talossa. Talo on mäntymetsän laidassa korkealla mäellä ja on se tilava sekä tarkoitukseen sopiva. Ympäristöä vastaan voi olla muistuttamista. Vuokra-aika on 3 kuukautta ja oli vuokra tältä ajalta 1.200 mk.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 22 Koistila, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Iso Viinikka (1928)

Eräänä talvipäivänä 1808 saapui Viinikan pihalle Muhoksella kaksi kuomurekeä, jotka pysähdytettiin asuinrakennuksen kuistin eteen. Ensimmäisestä reestä nousi puuskuttaen vanha herra ja hänen jälkeensä hyppäsi pihalle kaksi nuorta miestä. Karskilla äänellä käski vanha herra viedä hevosen rekineen tallin eteen, antaa hoitoa hevoselle sekä toimittaa rekivaatteet suojaan. Sitten ajettiin toinen kuomureki edellisen paikalle ja vanha herra seuralaisineen auttoi reestä monien vällyjen ja peittojen alta vanhemmanpuoleisen naisen ja kaksi nuorta tyttöä, ja viimeksi vedettiin sieltä näköjään toisella kymmenellä oleva poika. Ajajalle antoi vanha herra saman käskyn kuin ensimmäisellekin ajajalle. — Siihen jäi koko perhe katselemaan ympärilleen uuden kodin ympäristöä. — Vanha herra oli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Soso-levy

Sosolla lähellä Korilan mäkeä rautatien eteläpuolella sijaitsi Soson levytehdas. Tehtaan perustivat Aaro ja Iisak Kauppi jotka myös omistivat vieressä olevan tiilitehtaan ja asuivat Viinikassa no 8. Tehtaassa valmistettiin levyjä havupuun lastusta ja betonimassasta. Sitä varten kehitetty kone veisti puupölkyistä kapeaa, ohutta lastua ja elevaattori siirsi ne betonimassan sekaan. Prässi painoi massan tiukaksi levyksi sitä varten tehdyissä puukehikoissa noin puolen neliön kokoiseksi, vahvuudeltaan n. 5 cm. Myös ohuempia levyjä tehtiin. Levyjä käytettiin rakennuksissa esim. perustuksien eristämiseen ja navettojen sisustamiseen. Tehtiinpä myös levyistä talojen ulkoseiniä. Levyt rapattiin betonilla jolloin talo muistutti kivitaloa. Isommissa seinissä käytettiin kanaverkkoa betonin tartuttamiseksi levyyn. Levyjen kiinnitys tapahtui … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Muhoksen ensimmäinen nimismies

Ylioppilas Upsalassa 13.2.1768 Bartholomæus Levander Österbotni (aka Perttu Aaponpoika Lievonen, s. 18.12.1748). Ylioppilas Turussa 1771. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771. Opiskeli maisteri Johan Garvoliuksen ohjauksessa. Muhoksen nimismies 1776–85. Pitäjänkirjuri ja suorituskomissaari. 1 Asui Viinikassa no 8 samaan aikaan majuri Löthmanin kanssa – rippikirjamerkinnät vuoteen 1808 eli muutto Hämälään no 4 on tapahtunut vuosien 1808-10 välillä. Viinikan tilalla isännöi Antti Antinpoika Huovinen eli Viinikka vuoteen 1788 asti ja tila jää ilmeisesti ilman asukkaita vuosiksi 1794-1801 koska Viinikan rippikirjasivu on tyhjä. Vuodesta 1802 alkavat merkinnät nimismies Levanderin tulosta.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 5

Viinikasta Monolaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa. Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella

Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750-64. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad Löthman siirtyi Kainuusta Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian päälliköksi 1764 ja erosi vakinaisesta palveluksesta everstiluutnanttina 1783.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti