Aihearkisto: 52 Siekkinen

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 3 – maalaistalon arki ja pyhä

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on. Joka päivä aamulla klo 8-9 syötiin eine, klo 14 puolinen, niiden välissä kahvi. Iltanen oli klo 19 päivän päätteeksi. Kesällä niitylle tuotiin evästä, pyyheliina levitettiin ja katettiin kahvit. Kaukaisimmat niityt olivat Rauhionojalla lähellä Rauhion taloa.

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kuolinilmoituksia (1882-1927)

Pirkko Kettunen poimi vanhoista digitoiduista sanomalehdistä – kiitos Pirkko! Heikki Jaakonpoika Hyrkki kuollut 31.3.1882 Laitasaaressa 69-vuotiaana – Hyrkki no 12 – 8.4.1882 Kaiku no 14 Talon isäntä Heikki Kosunen kuoli 10.1.1890 Laitasaaressa 60-vuotiaana – Kosula 10:4 (kesken) – 16.1.1890 Kaiku no 5 Olli Juhonpoika Siekkinen nukkui kuolon uneen Laitasaaressa 13.7.1891 70-vuotiaana – Siekkinen no 52 – 18.7.1891 Kaiku no 79 Maria Kaisa Antintytär Määttä o.s. Kärnä kuollut 70-vuotiaana Laitasaaressa – Kärnä no 1 ja Isomäättä no 16 – 24.11.1897 Kaiku no 134 Heikki Yrjänän kuolinilmoitus – Yrjänä no 29 – 31.10.1906 Kaiku no 128

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 26 Tapio, 29 Yrjänä, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 55 Vainiokangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Brunnin Hilma souti ihmisiä joen yli

Klikkaa kuvaa suuremmaksi – näet keitä siinä on. Kuvaan liittyvän runon voit lukea täältä. Kuka muistaa tarkemmin naisen, joka kuljetti soutuveneellä ihmisiä Oulujoen yli Laitasaaren koulun ja Päivärinteen välisellä alueella vielä 60-luvun lopulla? Oliko hänen nimensä Hilma Brunni ja kuinka pitkään hän sitä toimintaa harrasti? Tietääkseni hänellä ei ollut mitään soututaksaa, eikä ollut kenenkään palkkaama, vaan muuten avulias ihminen, jolle kuljetettavat antoivat jotain vapaaehtoista korvausta. Olisiko kenelläkään tarkempaa kerrottavaa näistä ylikuljetuksista ja oliko muita vastaavia soutajia Laitasaaren alueella?

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Santeri Kotasaari muistelee – osa 2

Tunnistatteko kuvan henkilöitä? Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä. Lapsena kävin Ponkilassa koulua. Korialla tuli oltua armeijassa. Siellä järvillä metsäyhtiöt uittivat pitkiä lauttoja tehtaille. Koulua (s.o. Laitasaaren uusi koulu) olin myös rakentamassa vuonna 1953. Rakennusliike Anttonen sen rakensi ja myös kirkolle keskuskoulun. Myöhemmin Anttonen kuulemma urakoi Turussa päin. Hänellä oli poika ja tytär. Joku oli nähnyt viimeksi Anttosen ajamassa kuorma-autoa.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Voimamiehiä Muhokselta ja muualtakin

Lyylin veljen Pekka Similän kertomaa paikallisista urheilijoista ja voimamiehistä noin vuonna 1935: Pari kovaa juoksijamiestä oli Muhoksella ennen. Toinen, Aapeli Koistinen elää vieläkin, mutta on nyt jo 80-vuotias, toinen oli Aukusti Inkala. Molemmat ottivat juoksemalla hevosia kiinni vaikka kuinka vauhdissa nämä olisivat olleet. Ja ovatpa nämä ottaneet jäniksiäkin juoksemalla kiinni. Entisaikaan, jolloin ei ollut aitojakaan muita kuin ”selekäaijat” päästettiin hevoset heinänteon jälkeen niityille laitumelle ja kun ei hevosia muuten saatu kiinni, mentiin hakemaan Inkalan Aukustia ja kun tämä juoksuun pinkaisi, niin sai hevoset kiinni.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Santeri Kotasaari muistelee – osa 1

Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Santerin isä Nikolai Andreinpoika Kotasaari (alk. Kallijev, s. 20.5.1890) oli kotoisin Vuokkiniemestä Pirttilahden kylästä. Hän muutti sukunimensä Kotasaareksi vuonna 1920. 1 Nikolain vanhemmat olivat Andreij Lazarinpoika Kallijev (s. n. 1859 Pirttilahti) sekä Tatjana Petrintytär Kallijeva. Santerin äiti oli Maura Vasilintytär Garmujeva (s. 1893 Vuokkiniemi) – todennäköisesti myös Pirttilahden kylästä, jossa Garmujevit asuivat jo 1800-luvun puolivälistä saakka. Sinne he olivat muuttaneet Vuokkiniemen pääkylästä.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Lyyli Similä: Siekki-Olli ja muut näkijät

Näkijäksi sanotaan ihmistä, joka näkee kirkonväkiä, pikku-ukkoja y.m. Näkijät, ainakin meidän seudulla ovat olleet miehiä, yksi elää vieläkin. Näkijäksi sanotaan tulevan, jos esim. ruumisarkun liina hipaisee kasvoihin. Noin 30-40 vuotta (huom – teksti kirjoitettu 1930-luvulla) sitten oli Muhoksella Siekkisen talossa isäntä jota kutsuttiin Siekki-Olliksi. Hän oli taikuri. Kerrankin hän sytytti metsän palamaan, saadaksensa kuivaa polttopuuta. Hän kiersi kävellen sen paikan minkä aikoi polttaa. Ja tuli poltti tuon kierroksen sisällä olevan osan, mutta ei mennyt ulkopuolelle.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina | 2 kommenttia

Lyyli Similä: Linnuista

Käki Yleinen luulo on, että käellä on mukanaan pikkuinen lintu oppaana, jota sanotaan käjen piikaksi ja sanotaanpa että käki syksyllä muuttuu haukaksi (käkihaukka) ja ensimmäisenä syö tuon oman piikansa. Käki kukkuu: ”hallaa hankeen, leipää lehteen, viljavuotta varpuun”. Käen kukunnasta nuoret ennustavat montako vuotta naimatonna käyvät. Muistan kerran lapsena kuunnelleeni käen kukuntaa aikaisena aamuhetkenä. Menin pihalta huoneeseen, jossa kerroin kuulemani, naapurin vanha emäntä, joka sattui myös olemaan sisällä, sanoi silloin: ”Ny käki paskanti sun, kun kuulit sen kukkuvan ennenkun mittää olit suuhusi pannu.”

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Similät Siekkisen mailla

Pekka Similän (Armas Pietari, s. 1892) äiti Greta Heikintytär Similä (s. 1858) muutti Tyrnävältä Apajaan no 38 emännöitsijäksi. Apaja oli silloin kestikievarina. Talon emäntä oli sairastunut, joten apu oli tarpeen. Gretan äiti oli Inkalan tyttäriä naapurista. Apajan isäntä Pekka Juhonpoika Apaja (alk. Rahko, s. 1849) jäi leskeksi vuonna 1891. Leskimies Pekka sekä lapset Mari, Lippa, Katri ja Jussi asuivat taloa. Greta oli Pekka Apajan kanssa kihloissa, mutta he eivät koskaan avioituneet.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala - Apaja, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | 1 kommentti