-
Mäntylä – Tyllinojan torppa
Tyllinojan tilan historiatiedon keruun yhteydessä tuli esille tila nimeltä Mäntylä. Jo aiemmin keskustelimme talosta Anna Heikinheimon kanssa ja kun Tyllin omistaja Kaarlo Mertaniemikin tiesi siitä paljon, oli tehtävä verrattain helppo. Ja mielenkiintoinen! Tämän talon historiaan liittyy kaikkien tuntema Timo T. A. Mikkonen. Miten – lue siitä tämän linkin kautta. Valokuvista kiitos Mäntylän nykyisille omistajille!
-
Tyllinoja no 46 historia
Kirjoittelin myös Tyllinojan no 46 historiaa ennen kesälaitumille kirmaamista. Sain hienosti apua Kalle Mertaniemeltä, joka on nykyinen Tyllin omistaja. Kallen kanssa hoksasimme tämän selvittelyn tiimoilta, että mehän olemme 7. serkut Hartikoiden kautta! Lueskelin jälleen vanhoja sanomalehtiä ja sieltä löytyi hauska artikkeli kenttätansseista liittyen Tyllinojaan. Artikkeli on vuodelta 1895 Oulun Ilmoituslehdestä Kenttätanssia on tänäkin kesänä pidetty…
-
Pellonraivausta ennen koneaikaa
Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.
-
Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa (1929)
Mäntylästä, kirkkoherran kesäpaikasta on löytynyt jokin aika sitten useita vanhoja kirjeitä ullakon sahanmuhista, jopa ”vanhan Sampan” ajoilta. Allaoleva referointi ei tosin ole näistä löydöistä. Kirkkoherra Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigrid Strömmer (o.s. Hämäläinen, s. 11.5.1879 Helsinki), jota myös Hilliksi kutsuttiin, kirjoittaa kirjeessään sisarelleen Armi Klemetille 12.6.1935: Kuulen tässä saman aikaa sinfoniakonserttia, Sibeliuksen ihanat sävellykset.…
-
Karjalan rahvasta
Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen…